tiistai 20. elokuuta 2013

Köyhyys periytyvää?

Luin juuri Rosa Meriläisen kolumnin Helsingin Sanomissa ja olen mykistynyt.

Suora lainaus:
"Ihminen ei suunnittele ja toivo itselleen köyhyyttä. Siitä ei haaveilla. Se tulee. Ja se pysyy. Köyhyys periytyy. Helsingissä voi helposti olla toimeentulotukiasiakas kolmannessa polvessa."

Ensimmäisenä tulee mieleen, että mihin kirjoittaja perustaa tuon väittämän, että köyhyys on periytyvää? Ja käsittämätöntä on, että köyhyys olisi pysyvää? Mielestäni kumpikaan ei pidä paikkaansa. Toki voi olla mahdollista, että ihminen ei suunnittele itselleen köyhyyttä, kuin yhtälailla ihminen ei suunnittele itselleen rikkautta, mutta se ei tarkoita sitä, että köyhyys olisi periytyvää ja pysyvää. Juuri suunnitelman puute voi kenties olla yksi syy henkilön vallitsevaan tilanteeseen, mutta köyhyys ei ole periytyvää ja pysyvää.

Oman elämän suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, elämä on arvokas. Elämä on täynnä vaihtoehtoja, on tunnistettava vaihtoehtoja ja tehtävä valintoja. Köyhyys on myös valinta, joko sinä valitset olevasi köyhä tai teet asian eteen jotain.

"Köyhien kyykyttäminen sen sijaan kiinnostaa useita hyväosaisia. Tämä on kansainvälinen ilmiö."

On sinusta itsestäsi kiinni kuinka sinä suhtaudut olosuhteisiin. "Kukaan ei saa sinua tuntemaan ala-arvoiseksi, ellet itse anna siihen suostumusta" -Eleanor Roosevelt

Voit olla köyhä ja onnellinen tai voit olla köyhä ja surullinen, mutta rahalla ei ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa. Onnellisuus tulee jostain muualta. Aivan sama kuin voit olla rikas ja onnellinen tai voit olla rikas ja surullinen. Rahalla ei ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa. On sinun omasta asenteesta kiinni oletko onnellinen vai et.

Tuli mieleen klassinen tarina kahdesta kaksoispojasta, jotka kasvoivat maailmaan samoista lähtökohdista. Toisesta tuli alkoholisti ja toisesta tuli menestynyt liikemies. Alkoholistilta kysyttiin, että miksi hänestä tuli juoppo? Johon hän vastasi:"koska isäni oli juoppo". Sitten kysyttiin menestyneeltä liikemieheltä miksi hän menestyi? "koska isäni oli juoppo" -hän vastasi.

Sitä voidaan joko elää ongelmassa tai hakea ratkaisu ja nämä ovat niitä valintoja vaihtoehtojen edessä. Yksi asia on varma, niin kauan kuin elämme tässä ajassa, on meillä ongelmia, niin rikkailla kuin köyhillä, kaikilla. On opittava tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmia.

"Täysin vailla tuloja elävien kotitalouksien määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa."

Haluaisin mielelläni nähdä tämän tilaston? Ennen kaikkea kuinka monta kotitaloutta Suomessa on täysin vailla tuloja? Eikö Suomi ole hyvinvointiyhteiskunta, jossa sinä saat ainakin sosiaalihuollon toimeentulotukea hädän keskellä? Myös olen kuullut, että työttömälle jää enemmän rahaa kuin työssäkäyvälle, menemättä asiaan yhtään sen enempää.

Jos on köyhä, ei siihen tilaan tarvitse tyytyä. Jokaisella pallon tallaajalla on kykyjä ja ominaisuuksia, joita voi hyödyntää. Kirjasto on täynnä ideoita, jotka ovat piilossa kirjoissa. Ala lukea kirjoja ja kehitä taitojasi. Taloustaito on taito, jonka jokainen oppii halutessaan. Kyse on enemmän asenteesta kuin taidosta. Itsekuria ja määrätietoisuutta. Tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista. Epäonnistumisia ja onnistumisia.

"Jos on oikeasti tarjota köyhälle töitä, siitä pitää maksaa oikeaa rahaa, eikä tukea, jolla varmistetaan ihmisen köyhyys"

Mitä on oikea raha ja mitä on leikkiraha? No, okei nyt meni jo saivartelun puolelle, mutta tässä asiassa olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Tukityöllistäminen on vääryyttä, joka vääristää markkinat ja asettaa yksilön tietoisesti eriarvoiseen asemaan. "Suomi kasvuun työllä!" Oletko kuullut tämän? Ratkaiseeko se köyhyyden, jos laitetaan kaikki 300.000 työtöntä työnhakijaa tukityöllistettyyn työhön?

Näihin pohdintoihin mukavaa päivän jatkoa!
Petri Rastas

ps. Köyhyys ei ole periytyvää!

Blogitekstisuositus

8 Totuutta Elämästä

Vuosi 2015 oli matkustamisen ja tutkimisen vuosi. Nyt on hyvä laatia hieman yhteenvetoa havainnoista matkan varrelta. 1. Teknologia on ke...