Suomessa on monia yrityksiä ja monenlaisia yrittäjiä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli 320 000 yritystä kaikki toimialat mukaan lukien, jotka työllistävät n. 1,8 miljoonaa kansalaista. Nyt puhutaan yksityisestä sektorista. Julkinen sektori huomioiden, on luku hieman suurempi. Julkinen sektori työllistää n.600 000 henkeä. Työvoimaosuus koko väestöstä on viimeisen viiden vuoden aikana pysynyt suunnilleen samana. Suurin osa työvoimasta sijoittuu pk-sektorille.
Tästä mennäänkin sujuvasti toiseen äärilaitaan, työttömyyteen. On mielenkiintoista kuinka medialla on ollut valtavan suuri vaikutus mielikuvien muokkaamisessa ja tässä nyt tarkoitan sitä kuinka yleinen mielikuva olisi, että työttömyys on lisääntynyt ja lisääntyy ja kaikki on päin p**#tä. YT siellä, YT täällä, ihmisiä sanotaan irti. On tietysti myönnettävä se tosiasia, että moni on irtisanottu työsuhteesta yhteistoimintaneuvottelujen myötä, mutta onko työttömyys todella lisääntynyt?
Halusin ottaa asiasta selvää ja tuoda esiin sen mikä on fakta meidän valtiossamme tarkasteltaessa työttömyysastetta. Kysyn siis toistamiseen onko se työttömyysaste niin paha kuin mitä media antaa ymmärtää??
Pidän siitä, että erotetaan mielipiteet faktoista. Lähestyn myös tätä asiaa faktojen valossa ja käytän lähteenä valtioneuvoston kansliaa, joka yhteistyössä tilastokeskuksen kanssa tilastoi erinäisiä asioita. Faktat antavat aina todenmukaisen pohjan agendalle. Mielipiteet herättävät tunteita ja vaikuttavat tunteisiin erinäisin tavoin.
Mikä se fakta on? Fakta on, että työttömyysaste viimeisen kolmen vuoden aikana on vähentynyt, ei lisääntynyt. Lisätietoja valtioneuvoston kanslian findikaattorista:
http://www.findikaattori.fi/fi/34
Ei se työttömyys ainakaan tilastojen valossa niin karmaisevalta näytä mitä media antaa ymmärtää, tilannehan on parempi kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Vai onko osattu manipuloida tilastoja? "Mene ja tiedä." Siihen en halua uskoa, koska muutenhan tilastot menettäisivät merkityksensä.
Tarkasteltaessa viimeistä viittä vuotta, on työttömyysaste pysynyt siis lähes ennallaan ja jopa vähentynyt parin vuoden aikana. Kehotan siis avoimesti mediaa omalta osaltaan olemaan enemmän informatiivinen toimija kuin mielipiteitä muokkaava taho, sekä vetoan myös poliittisiin päättäjiin ja vaikuttajiin olemaan lietsomatta enempää epävarmuutta. Yleisen epävarmuuden lietsominen ei vie asioita yhtään eteenpäin.
Mieleni syövereistä putkahti juuri esiin viime viikkoinen uutisointi saksalaisen Commerzbankin ekonomistin arviosta, jossa hän arvioi että Suomessa olisi asuntokupla. Hän perusteli arvionsa sillä, että asuntojen hinnat ovat nousseet nopeammin, kuin kuluttajahintaindeksi.
En lähde tarkemmin kritisoimaan kyseistä arviota, koska en ole tutustunut hänen aineistoon muun kuin median välityksellä. Tutkimalla faktoja, voisi kenties jonkun punaisen langan löytää hänen arviosta, mutta näillä median antamilla argumenteillä ollaan arviossa metsässä. Mielestäni on täysin absurdi arvio, että Suomessa olisi asuntokupla, joka johtuisi asuntojen nopeammasta hintojen noususta verrattuna inflaatioon.
Voi olla mahdollista, että pinnan alla saattaa kyteä asuntokupla, mutta tällä hetkellä en kuitenkaan näe perusteita asuntokuplalle, kun otetaan huomioon, että asuntojen hinnat ovat nousseet samassa suhteessa ansioiden kanssa. Ihmisten maksukyky on parantunut 90-luvulta ja valtaosa kansalaisista maksaa vielä ottamansa velkansa ja kuten varsin hyvin tiedämme, toisinaan maksetaan myös muidenkin velkoja omien velkojen lisäksi.
Talous on epävarmaa, mutta niinhän se on aina ollut. Tulevaisuuden ennustaminen sattuu nyt olemaan melko haastavaa.
Mikä voisi puhkaista kuplan? Jos arvioidaan, että inflaatio kiihtyy ja korot säilyvät matalalla tasolla, tarkoittaa se sitä, että lainaraha on edullista, joka houkuttelee ottamaan suurempia velkoja, kuten nyt on ollut jo useamman vuoden. No itse velan lisääminen ei tietysti suoraan ongelmaa tee, eikä kuplaa puhkaise, mutta velallisten varautumattomuus korkojen noustessa ns. "normaalille" tasolle, voi johtaa tilanteen siihen, että hinnat romahtavat pakkomyyntien kautta, mikä on kylläkin kaukaa haettu skenaario, mutta on se mahdollista.
Pankit ovat kuitenkin tiukentaneet lainan antoa ja se heijastuu vääjäämättä asuntomarkkinoille, lähinnä kauppojen määrän vähenemisenä ja myyntiaikojen pitenemisenä. Yksi vaikuttava tekijä on myös kysynnän ja tarjonnan suhde, eikä yksistään tiukentunut lainan anto. Markkinoilla sattuu vain olemaan paljon asuntoja joita ei ole järkevä ostaa, omaan käyttöön tai sijoituskäyttöön.
Tärkeintä on siis pitää velan maksukyky sillä tasolla, että mahdollisten korkojen noustessa velan maksusta suoriutuu. Hyvä keino tähän on kasvattaa riittävän suuri turvapuskuri.
On mielestäni naiivia ajatella, että korot olisivat vuosiakymmeniä alempana kuin inflaatio.
Velallinen, varaudu korkojen nousuun.
Petri Rastas
Tästä mennäänkin sujuvasti toiseen äärilaitaan, työttömyyteen. On mielenkiintoista kuinka medialla on ollut valtavan suuri vaikutus mielikuvien muokkaamisessa ja tässä nyt tarkoitan sitä kuinka yleinen mielikuva olisi, että työttömyys on lisääntynyt ja lisääntyy ja kaikki on päin p**#tä. YT siellä, YT täällä, ihmisiä sanotaan irti. On tietysti myönnettävä se tosiasia, että moni on irtisanottu työsuhteesta yhteistoimintaneuvottelujen myötä, mutta onko työttömyys todella lisääntynyt?
Halusin ottaa asiasta selvää ja tuoda esiin sen mikä on fakta meidän valtiossamme tarkasteltaessa työttömyysastetta. Kysyn siis toistamiseen onko se työttömyysaste niin paha kuin mitä media antaa ymmärtää??
Pidän siitä, että erotetaan mielipiteet faktoista. Lähestyn myös tätä asiaa faktojen valossa ja käytän lähteenä valtioneuvoston kansliaa, joka yhteistyössä tilastokeskuksen kanssa tilastoi erinäisiä asioita. Faktat antavat aina todenmukaisen pohjan agendalle. Mielipiteet herättävät tunteita ja vaikuttavat tunteisiin erinäisin tavoin.
Mikä se fakta on? Fakta on, että työttömyysaste viimeisen kolmen vuoden aikana on vähentynyt, ei lisääntynyt. Lisätietoja valtioneuvoston kanslian findikaattorista:
http://www.findikaattori.fi/fi/34
Ei se työttömyys ainakaan tilastojen valossa niin karmaisevalta näytä mitä media antaa ymmärtää, tilannehan on parempi kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Vai onko osattu manipuloida tilastoja? "Mene ja tiedä." Siihen en halua uskoa, koska muutenhan tilastot menettäisivät merkityksensä.
Tarkasteltaessa viimeistä viittä vuotta, on työttömyysaste pysynyt siis lähes ennallaan ja jopa vähentynyt parin vuoden aikana. Kehotan siis avoimesti mediaa omalta osaltaan olemaan enemmän informatiivinen toimija kuin mielipiteitä muokkaava taho, sekä vetoan myös poliittisiin päättäjiin ja vaikuttajiin olemaan lietsomatta enempää epävarmuutta. Yleisen epävarmuuden lietsominen ei vie asioita yhtään eteenpäin.
Mieleni syövereistä putkahti juuri esiin viime viikkoinen uutisointi saksalaisen Commerzbankin ekonomistin arviosta, jossa hän arvioi että Suomessa olisi asuntokupla. Hän perusteli arvionsa sillä, että asuntojen hinnat ovat nousseet nopeammin, kuin kuluttajahintaindeksi.
En lähde tarkemmin kritisoimaan kyseistä arviota, koska en ole tutustunut hänen aineistoon muun kuin median välityksellä. Tutkimalla faktoja, voisi kenties jonkun punaisen langan löytää hänen arviosta, mutta näillä median antamilla argumenteillä ollaan arviossa metsässä. Mielestäni on täysin absurdi arvio, että Suomessa olisi asuntokupla, joka johtuisi asuntojen nopeammasta hintojen noususta verrattuna inflaatioon.
Voi olla mahdollista, että pinnan alla saattaa kyteä asuntokupla, mutta tällä hetkellä en kuitenkaan näe perusteita asuntokuplalle, kun otetaan huomioon, että asuntojen hinnat ovat nousseet samassa suhteessa ansioiden kanssa. Ihmisten maksukyky on parantunut 90-luvulta ja valtaosa kansalaisista maksaa vielä ottamansa velkansa ja kuten varsin hyvin tiedämme, toisinaan maksetaan myös muidenkin velkoja omien velkojen lisäksi.
Talous on epävarmaa, mutta niinhän se on aina ollut. Tulevaisuuden ennustaminen sattuu nyt olemaan melko haastavaa.
Mikä voisi puhkaista kuplan? Jos arvioidaan, että inflaatio kiihtyy ja korot säilyvät matalalla tasolla, tarkoittaa se sitä, että lainaraha on edullista, joka houkuttelee ottamaan suurempia velkoja, kuten nyt on ollut jo useamman vuoden. No itse velan lisääminen ei tietysti suoraan ongelmaa tee, eikä kuplaa puhkaise, mutta velallisten varautumattomuus korkojen noustessa ns. "normaalille" tasolle, voi johtaa tilanteen siihen, että hinnat romahtavat pakkomyyntien kautta, mikä on kylläkin kaukaa haettu skenaario, mutta on se mahdollista.
Pankit ovat kuitenkin tiukentaneet lainan antoa ja se heijastuu vääjäämättä asuntomarkkinoille, lähinnä kauppojen määrän vähenemisenä ja myyntiaikojen pitenemisenä. Yksi vaikuttava tekijä on myös kysynnän ja tarjonnan suhde, eikä yksistään tiukentunut lainan anto. Markkinoilla sattuu vain olemaan paljon asuntoja joita ei ole järkevä ostaa, omaan käyttöön tai sijoituskäyttöön.
Tärkeintä on siis pitää velan maksukyky sillä tasolla, että mahdollisten korkojen noustessa velan maksusta suoriutuu. Hyvä keino tähän on kasvattaa riittävän suuri turvapuskuri.
On mielestäni naiivia ajatella, että korot olisivat vuosiakymmeniä alempana kuin inflaatio.
Velallinen, varaudu korkojen nousuun.
Petri Rastas