Näytetään tekstit, joissa on tunniste valtiontalous kuntoon. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valtiontalous kuntoon. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Suomi nousuun

Hyvää huomenta, ainakin siltä se tuntuu pitkän hiljaiselon jälkeen blogitekstien rintamalla, mutta nyt on avattava sanainen arkku.


Seuraan aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita ja toisinaan otan myös kantaa niihin. Pääministeri Sipilä kertoo, että talouskasvu on lähtenyt liikkeelle. Ministeri Orpo kertoo, että talous on vaikeassa tilassa.


Keskusteleekohan nämä ministerit keskenään ollenkaan mitä julkilausumia he suustaan päästävät, kovin kuulostaa ristiriitaiselta?


Joka tapauksessa pohditaanpa tuota Orpon kertomaa, jossa hän mainitsee talouden olevan kymmenen vuoden takaisella tasolla.


Olen politiikkaa seurannut aktiivisesti enemmän kuin tuon kymmenen vuotta, mutta mitä tuon kymmenen vuoden aikana on tapahtunut poliittisella rintamalla?


Minä en lähde yksityiskohtiin, kuten milloin arvonlisäveroa on nostettu tai laskettu tai muihin "juustohöyliin" jota nykyinen hallitus tekee, vaan pitäydyn kokonaisuudessa ja sen vaikutuksesta kansantalouteen.


Kylmä tosiasia on se, että kymmenen vuoden aikana byrokratiaa/sääntöjä/normeja on lisätty niin valtavasti, että alkaa yrityksillä toimintaedellytykset olla sitä luokkaa kuin lapsi hiekkalaatikolla toivomassa "älä tule paha kakku, tule hyvä kakku".


Muutama esimerkki aivan järjettömistä säännöistä:


* tähtisädetikkujen käyttö on kielletty alle 18-vuotiailta (mutta haulikolla voi ampua 15-vuotias)
* Maalaiskauppa Pirkkalassa pisti lapun luukulle, koska terveysviranomaiset määräsivät itse tehdyt pullat siirrettäväksi myyntiin kaupan ulkopuolelle. Miksi ihmeessä tilamyymälässä ei saisi myydä itse tehtyä pullaa?
* Keskiolutta ei saa myydä huoltoasemilla eikä kaupoissa ennen kello yhdeksää aamulla, vaikka kauppa aukeaisi kahdeksalta.
* Hääkyltti on tilapäinen opaste, johon tarvitaan ELY-keskuksen lupa.
* Voit ostaa anniskeluravintolassa itsellesi vain yhden alkoholiannoksen kerralla.
* Kuntien 535 lakisääteisen tehtävän joukossa on muun muassa velvollisuus valvoa solariumlaitteita ja käyttäjien 18 vuoden ikärajan noudattamista.
* Ruokaravintoloihin ei voi tuoda omaa viinipulloa nautittavaksi korkkausmaksua vastaan. Ravintolasta ei myöskään voi ostaa viinipulloa mukaan.
* Jotkut koulut kieltävät lapsilta pyöräilyn kouluun, koska koulujen pihalta ei löydy erikseen osoitettuja pyöräpaikkoja kaikille oppilaille.
* Nelivetotraktoria voi ajaa teini, mutta autoa saa ajaa vain täysi-ikäinen
* Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei kuitenkaan saa jalkakäytävällä taluttaa polkupyörää tai mopoa, kuljettaa potkukelkkaa, hiihtää, luistella eikä kantaa kookasta taakkaa, jos siitä voi aiheutua huomattavaa haittaa muille jalankulkijoille.

Aina kun luodaan joku sääntö, on sille luotava valvova viranomainen. Näitä viranomaisia sitten onkin tupsahdellut kymmenen vuoden aikana jo melkoinen armeija.


Mitä se käytännössä tarkoittaa? Julkisen talouden paisuttamista. Nyt kuullaan joka puolelta, miten julkinen talous ei ole tasapainossa, no ei varmasti ole, jos sitä joka vuosi paisutetaan typerillä direktiiveillä. Budjetit ovat vuosi toisensa jälkeen alijäämäisiä. Pää pois ahterista ja katsomaan todellisuutta.


Sosiaaliturvaa ollaan paisutettu. Sossutuki on jo sillä tasolla, että työnteko ei ole kiinnostavaa, koska sama raha tulee tekemättä mitään tai ainakin hyvin lähelle, mutta joissain tapauksissa jopa enemmän.


Esimerkiksi ansiosidonnaisella päivärahalla aikaisemmin mediaanitulotasoa nauttinut työtön saa työttömänä ollessaan enemmän rahaa kuin alemmissa yleissitovan työehtosopimuksen töissä. Kiinnostaako silloin työnteko, no ei varmasti.


Työnantaja maksaa duunarin palkasta enemmän valtiolle ja vakuutusyhtiöille kuin itse duunarille. Eiköhän tuon pitäisi olla toisinpäin, täh?


Ei tarvitse kovin ruudinkeksijä olla miten julkinen talous korjataan?


* Virkamiesarmeijan karsiminen, typerät direktiivit ja säännöt pois (annetaan mahdollisuus omille aivoille)
* Sossutukien leikkaaminen/yksinkertaistaminen (peruspäivärahan korotus ja toimeentulotuen lopetus, ei ihmisiä pidä luukulta luukulle passittaa)
* Yritystukien lopetus (jos yritys ei pärjää ilman valtiontukea, niin ei sen olemassa oloa tarvita)
* Rohkeasti siirtyminen markkinatalouteen, pois suunnitelmataloudesta ja kieltolaista
* PK-sektorille edellytykset harjoittaa liiketoimintaa ansiotarkoituksessa
* Verotusaste Eurooppalaiselle keskiarvolle


Mikä siinä on niin vaikeaa?


Pohtii Petri



tiistai 24. toukokuuta 2016

Suomi nousuun työtä tekemällä

Suomen ongelmista syytetään milloin mistäkin. Erään nykyisin ministerinä toimivan henkilön slogan oli pitkään, "missä eu, siellä ongelma".


Ongelmia on aina ja helppo on vain syyttää jotain. Aivan eri asia on käydä ratkaisemaan ongelmia. Mikäli ongelmat olisi helposti ratkaistavissa, ei ne kasaantuisi tällä tavalla, että vaalikausi toisensa jälkeen yritetään tehdä jotain päätöksiä, mutta silti mitään positiivista kehitystä ei tapahdu. Miksi?


Kyseessä on rakenteelliset ongelmat ja niin kauan kun rakenteisiin ei puututa, mitään ei tapahdu.


Oireita voidaan lievittää, mutta jos halutaan tauti poistaa, on paneuduttava syy-tekijöihin.


En ole huolissani eläkeiästä tai yliopistojen leikkauksista, mutta sen sijaan olen huolissani siitä lyhytnäköisyydestä, jota poliitikot harjoittavat oman kannatuksensa menettämisen pelosta.


Monet toitottavat, että Suomi lähtee nousuun työllisyyden kautta. Herätys pahvi, Suomessa on maailman jäykimmät työmarkkinat! Pitäisikö asialle tehdä jotain? Ja miten voidaan antaa niin suuri valta työmarkkinoista, jollekin ammattiyhdistykselle?


Yhteiskuntasopimusta ovat herrat yrittäneet sorvata jo niin monta kertaa, että olen pudonnut jo laskuista. Mitä järkeä on sopia sopimusta, mistä sovitaan sopimisen vuoksi. Ja siksi toisekseen, olen itse oman elämäni kippari, miksi haluaisin jonkun toisen sopivan minun asioista? En halua. Teen itse omat päätökset ja siksi toivon enemmän sopimisen vapautta.


Se ei ole sopimisen vapautta kun muutama henkilö päättää yleissitovista työehtosopimuksista kabineteissa. "Sama lakki banaanille ja melonille." Ei toimi.


Olen monesti sanonut: "emme elä enää teollisessa yhteiskunnassa". Kolmivuorotyö tehtaassa on väistymässä historiaan, kun tänä päivänä palvelut ja digitalisaatio ottaa sijaa globaalissa markkinassa. Elämme tietoyhteiskunnassa. (välillä tuntuu, että ihmiset ovat yhä tyhmempiä, vaikka kaikki tieto on saatavilla)


En vain voi ymmärtää miksi pidetään kiinni yleissitovista työehtosopimuksista, koska se ei ole enää tätä päivää. PK-sektorilla, joka on suurin työllistäjä ei ole työnantaja/työntekijä vastakkainasettelua, vaikka ammattiyhdistysliike yrittää kyseistä mielikuvaa luoda ja ylläpitää.


Työllisyys lähtee kasvuun kun poistetaan rasittava yleissitovuus ja palkan sivukuluja leikataan. Kovin ruudin keksijä ei tarvitse olla ymmärtääkseen, että työllisyyden suurimmat esteet ovat juuri edellä mainitut; yleissitova työehtosopimus ja ylisuuret palkan sivukulut.


Toimin itse työnantajana ja on karmaisevaa katsoa kun joutuu maksamaan enemmän veroihin ja veroluontoisiin maksuihin, kuin mitä työntekijälle jää käteen nettopalkkana! Toistan siis, työmarkkinarakenteessa on vakava ongelma ja lainsäätäjillä ei ole munaa lähteä korjaamaan sitä. Eli siis raha mikä tulee firmaan ei jää työnantajalle, eikä työntekijälle vaan poistuu veroihin ja veroluontoisiin maksuihin. Think about it!


Lisäksi hyvinvointiyhteiskunta voisi mielestäni ottaa lisävastuuta sairaustapauksissa yritysten sijaan ja lopettaa miettimisen karenssipäivästä.


Minun suppeaan kapitalistin mieleen ei mahdu se ajatus, että työntekijöille pitäisi maksaa siitä kun ovat kotona ja/tai lomalla. Palkka maksetaan tehdystä työstä ja jos työ tehdään hyvin, siitä voidaan palkita lisäbonuksella. En myöskään näe miksi sunnuntaina pitäisi maksaa kaksinkertainen palkka muihin päiviin nähden? Jumala on voinut levätä seitsemäntenä päivänä, mutta sinä et ole jumala.


Tiedoksi viikon ensimmäinen päivä muualla maailmassa on sunnuntai.


Kääritään hihat ja ryhdytään töihin.


Terveisin,
työnarkomaani Petri

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Valtion taloudesta

Valtion talous on kuralla, kysyn siis: "Jos paskat on housussa, auttaako siihen paskantaminen lisää?"


Parhaillaan vellova niin kutsuttu yhteiskuntasopimus on kaikkea muuta kuin valtion taloutta ratkaiseva rakenne uudistus. Uskallan jopa sanoa, että yhtä tyhjän kanssa, lisää vetelää lahkeisiin.


En vain ymmärrä miten tämä Suomi on saatettu laittaa tällaiseen tilaan. Anteeksi korjaan, kyllä minä tiedän.


90-luvun laman jälkeen oli hurmos henkeä kun talous lähti nousu-uralle, sitä siivittämässä oli aika pitkälle Nokia. Kaiken sen talouskasvun aikana valtion taloutta paisutettiin tietoisesti lisäämällä sääntelyä ja normeja, osin EU-direktiivien muodossa, mutta myös muutoin vain.


AY-liikkeillä on ollut myös oma roolinsa työmarkkinoiden jäykkyydessä.


Uusi sääntely kun luodaan, on myös luonnollisesti luotava sitä sääntelyä valvova viranomainen. Tätä byrokratiaa ja virkamiesarmeijaa on sitten niin pirun vaikea lähteä purkamaan, joku virkajeppe saattaa vaikka menettää työpaikan siinä kivassa pikku toimistossa angry birdsiä lätkiessä. Yksi esimerkki kuntien 5 vuoden irtisanomissuoja(johon käsittääkseni vihdoin on tulossa muutos tämän hallituksen toimesta), mutta siitä huolimatta julkishallinto on aivan liian suuri.


Näiden kaikkien sääntelyjen ja normien ja virkamiesten johdolla ollaan suoranaisesti estetty uusien yritysten ja työpaikkojen luonti, sekä lopetettu pienyrittäjien toiminta. Media on pullollaan esimerkkejä:


Tyrnin jalostus loppui byrokratiaan:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/turha-byrokratia-lopetti-tyrnin-jalostuksen-1.67385


Byrokratia on kallista:
http://www.uusisuomi.fi/raha/56246-yrittajat-kyllastyivat-taysin-valtion-turha-byrokratia-maksaa-160-eu-suomalainen


http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/byrokratia-on-yrityksen-aikasy%C3%B6pp%C3%B6-1.1929405


http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2014/04/25/tylya-tekstia-yritys-ei-menesty-tehokkuudella-vaan-byrokratian-osaamisella/20145882/12


Byrokratia ja terve maalaisjärki ei vain kuulu yhteen:
https://annadegerholm.wordpress.com/2014/07/17/eirankirppis/comment-page-1/


Valtion talous kun on keturallaan, helposti osoitetaan yksityistä sektoria ja mistä sieltä voidaan lisää kupata rahaa. Välikommentti, mitä enemmän valtio yrittää kupata, sitä herkemmin osaaminen lähtee muualle, se on jo nyt nähty voimakkaana muuttoliikkeenä Viroon, Saksaan, Portugaliin ja ties minne ympäri maailman.


Monesti kuulee sanottavan, "valtio ei luo työpaikkoja". Paskapuhetta, mitäs tämä nyt sitten on: https://www.valtiolle.fi/fi-FI jos ei töihin valtiolle, hä?


Ennen kaikkea valtion, eduskunnan, joka säätää lait ja asetukset tulisi säätää ne lait ja asetukset siten, että ne ovat otollisia markkinataloudelle. Suomessa kuvitellaan elävän suljettua taloutta, newsflash, ei eletä. Toisen menestyminen ei ole toiselta pois. Tämä kateellisten paskiaisten luvattu maa.


Raha on vapaasti kelluvaa valuuttaa, hän joka sen osaa kanavoida oikein, menestyy.


Kapitalismi on hieno laji, siinä joko onnistuu tai ei onnistu, mutta onnistuessaan sinä luot vaurautta itsellesi ja ympärilläsi oleville, jopa koko kyläyhteistöstä kansakuntaan ja maailmalle asti. (Facebook, Google, Nokia, Angry Birds, Kone...)


Valtion talouden tasapainottaminen ei nyt voi olla niin tähtitiedettä, etteikö sitä voitaisi tehdä. Ongelma tuntuu olevan enemmän poliittinen, uskalletaanko tehdä päätöksiä?


Mikäli julkinen talous on liian suuri ja sitä joudutaan leikkaamaan niin voi olla, että se kohdistuu henkilöihin jotka ovat eniten kallellaan julkiseen talouteen.


Suomessa on jo nyt maailman korkeimpia veroasteita, pitkääkö ihan oikeasti verottaa hengiltä, rinnastan byrokratian tässä yhteydessä myös verottamiseen.


Mitä pitäisi tehdä? Tässä lista konkreettisia toimia näin aluksi:


* AY-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto.
* Yritystukien lopettaminen
* Mikroyrittäjien palkan sivukulujen huojennus

* Pakollisten vakuutusmaksujen vapaaehtoisuus
* Alle 20.000€ investoinnin poisto-oikeus kyseiselle tilikaudelle
* Arvonlisäveron periminen maksuperusteena
* Työn verotuksen keventäminen
* Arvonlisäveron yhtenäistäminen, poislukien alin veroluokka
* Kiinteistöveron maltillinen korotus
* Pakolaisten kotouttaminen muualle kuin sosiaalitoimeen
* Tekijänoikeuskorvaukset yrittäjälle, mikäli taiteilija toimii elinkeinoharjoittajana omalla toiminimellään
* Pienpanimoille ulosmyyntioikeus (määritelmä EU:n sallima 20miljoonaa litraa)
* Ansiosidonnaisen päivärahan maksaminen ei pääty vaikka henkilö ryhtyy yrittäjäksi
* Kaavoituksen sääntelyä muutettava niin, että se vastaa kysyntää eikä keskikoko vaatimuksen mukaan
* Sovitellun päivärahan maksamiseen pitäisi riittää työnantajan palkkalaskelma, erikseen tehtävää palkkatodistusta ei tarvita
* Alimman tuloluokan veroprogressiorajan korottaminen
* Pääomatulon verovapaus tuhanteen euroon saakka


Lisäksi on arvioitava työllistymisen kannustinloukkuja, onhan se nyt aivan typerää ja järkeen käymätöntä, että työttömänä kattoon syleksijänä saat enemmän rahaa kuin töistä:



http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tuohtunut-pienyrittaja-avautuu-tyontekija-kieltaytyi-tyopaikasta-korvauksella-tienaa-yhta-hyvin/5604198


Viranomaisen valittaminen viranomaispäätöksestä, jota valvoo viranomainen on typerintä mitä kuunaan on keksitty, mutta Suomessa se on mahdollista.




Hyvää lopputalven jatkoa! Suomi nousuun työllä.
Petri Rastas



perjantai 15. tammikuuta 2016

Byrokratia tappaa aloittavan yrityksen

Tämä teksti paisui ja paisui, joten päätin julkaista omana juttunaan. Alkuperäinen tarkoitus oli lyhyesti kommentoida mainiota tekstiä Suomen/Australialaiselta kirjoittajalta.


Löydät tekstin täältä:


https://australiaan.wordpress.com/2015/09/02/pienyrittajista-aukioloajoista/#comments


Kirjoittaja tekstissään kysyy: "Miksi yrittäjyys on täällä (Australiassa) niin paljon yleisempää?"


Suomessa valitettavasti jopa hyvät yritysideat tapetaan jo alkumetreillä. Byrokratia ja epävarmuus tulevasta ei ole yhtälö, joka houkuttelisi useimpia yrittäjiksi. Oli melkein mikä tahansa elinkeino kyseessä, tarvitset siihen luvan lupaviranomaiselta, joka sittemmin valvoo toimintaasi.


Kirjoitin taannoin elinkeinovapaudesta:
http://www.petrirastas.com/2015/09/puhutaan-elinkeinovapaudesta.html


Eli luvanvaraisten toimialojen lisäksi, siis lisäksi on liuta lupia, jotka sinun tulee hakea ennen ryhtymistä yrittäjäksi.


Useimmissa tapauksissa uuden yrityksen perustamiseen tarvitaan rahoitus, joka yleensä tapahtuu omilla säästöillä ja/tai vieraan pääoman rahoituksella, kuten pankkilaina.


Verot ja veroluonteiset maksut


Mikäli olet edennyt yrityksen perustamisessa jo noin pitkälle, että olet yritysidean saanut vietyä virallisesti yhtiömuotoon, astuu verottaja, sekä muut verenimijät kuvioon (lakisääteiset veroluonteiset maksut).


Pahimmassa tapauksessa, ennen kuin olet saanut yhtään tulorahoitusta firmaan sisään (jossa asiakas maksaa sinulle myymästäsi tavarasta tai palvelusta) lankeaa maksettavaksi nämä kyseiset verot ja veroluonteiset maksut.


Sitä en minä ymmärrä miksi Suomessa yrittäjien pitää maksaa verot etukäteen, en tiedä mitään muuta maata jossa yrittäjä maksaa verot ennakkoon, kuin Suomi.


Näitä ennakkomaksuja verottajalle, vakuutusyhtiöön, asianajajille, viranomaisille jne. kuluu niin paljon, että moni lannistuu jo alkumetreillä.


Verotaakka

Verotus on toinen asia, tällä hetkellä Suomessa verotaakka on 44%, joka on EU-maista neljänneksi suurin, Tanskan, Ranskan ja Belgian jälkeen. (Lähde. eurostat.)


Tosin yhteisövero pärjää kohtuullisesti globaalissa "verokilpailussa" sen ollessa 20% vertaa Australian 30%.


Toisin sanoen globaalissa markkinatalouden kiimassa Suomi on unohtanut pk-sektorin tai itse asiassa päinvastoin, muistanut sitä kiristyvillä normeillä, säännöillä ja asetuksilla, jotka verhoillaan päättäjien toimesta EU-direktiiveiksi.


Pienyrittäjien selkänahasta revitään hyvinvointi Suomalaisille samalla kun monikansalliset yhtiöt nauttivat miljoonatuista valtiolta, milloin mihinkin tuotekehittelyyn.


Nykyinen hallitus sentään teki merkittävän uudistuksen 2016 vuoden alusta ja vapautti kauppojen aukioloajat, mutta samalla heikensi freelancer-työntekijöiden sosiaaliturvaa rinnastamalla heidät yrittäjiksi.


Australiassa on kevyempi byrokratia ja yritysilmapiiri on 100 kertaa potenssiin miljoona kertaa parempi/kannustavampi/rennompi.


Suomessa ei saa menestyä, se ei ole hyväksyttävää. Hyväksyttävää vain silloin, jos lahjoitat rahasi pois, ehkä..


Liitot työmarkkinoiden jarruna


Australiassa on myös uhkakuvia, joita valitettavasti liitot vauhdittaa.


Ollessani Australiassa ja työnhakuilmoituksia lukeneena havaitsin, että monella toimialalla yritykset edellyttävät ABN-numeroa, sen sijaan, että suoraan palkkaisivat henkilön töihin. Osa syy löytyy liitoista, miksi ihmisiä ei haluta palkata, näin myös Suomessa, termillä "pakkoyrittäjä".


Toinen syy on, ettei tarvitse maksaa ylimääräisiä "turhia" palkan sivukuluja.


Sama palkkojen sivukulujen ongelma on myös Suomessa ja jopa pahempana.
Käteen jäävän palkan ja työnantajan maksun erotus voi olla ja useimmissa tapauksissa on yli 50%. Tarkoittaa se sitä, että 2000€ palkasta jää työntekijälle 1500€, mutta se maksaa työnantajalle 3000€ näin karkeasti. Kaikki muu tuolla välillä on veroja ja veroluontoisia maksuja.


Annan esimerkin:
Työnantajan maksut
* Eläkemaksut (TyEL)
* Sosiaaliturva
* Pakolliset vakuutukset
* Työttömyys
* Lomaraha
* Muut sosiaalikulut


Muihin sosiaalikuluihin sisältyy mm. seuraavat kuluerät:

  • Työterveyshuolto
  • Sairausajan palkka
  • Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan palkka
  • Luottamusmieskoulutus
  • Työsuojelukoulutus
  • Yhteistoimintakoulutus ja rationalisointikoulutus
  • Koulutus
  • Työvaatteet
  • Työturvallisuus
  • Lääkärintarkastukset
  • Työtapaturmista aiheutuvat kustannukset


* Vapaaehtoiset sivukulut



Vapaaehtoisiin sivukuluihin sisältyy mm. seuraavat kuluerät:
  • Koulutus
  • Työvaatteet
  • Työpaikkaruokailu
  • Henkilökunnan virkistystoiminta
  • Luontoisedut
  • Vapaa-ajan vakuutus
  • Laajennettu työterveyshuolto


Edellä olevat maksut yhteensä muodostavat n. 40-50% kulurakenteen.


Työntekijän maksut


* Ennakonpidätys
* Eläkemaksu
* Työttömyysvakuutusmaksu
* Mahdollinen AY-maksu


On siis paljon kustannustehokkaampaa sopia toimeksianto asiantuntevan yrittäjän kanssa, kuin ottaa hänet suoraan palkkalistoille.


Arvonlisävero


Arvonlisävero on myös paheksuttava systeemi sen monimutkaisuuden vuoksi. Suomessa alv-verokannat: 24%, 14%, 10% ja 0%, Australia 10%.


Liikevaihdon ylittäessä 10.000€, olet arvonlisäverovelvollinen, Australiassa 75.000$.


Suomessa arvonlisävero on suoriteperusteinen, eli maksat arvonlisäveron kun kirjaat myynnin kirjanpitoon, olit saanut rahat tai et. Hallitus tällä hetkellä pohtii arvonlisäveron muuttamista maksuperusteiseksi, jossa maksat arvonlisäveron, kun saat asiakkaalta maksun. Tämä muutos olisi mielestäni oikein järkevä ja tervetullut.


Kaikesta huolimatta yrittäminen on silti hieno laji, rohkeasti härkää sarvista!
Petri Rastas

torstai 31. joulukuuta 2015

Ammattiyhdistysliikettä koskevia myyttejä

Ajatuspaja Libera julkaisi 26.11.2015 raportin siitä, miten aika on ajanut ammattiyhdistysliikkeen ohitse.


Raportti on oikein mielenkiintoinen ja olen myös itse kritisoinut AY-järjestöjen toimintaa, mm. sitä kuinka se rajoittaa työntekijöiden sopimusvapautta yleissitovan työehtosopimuksen vuoksi.


Tässä poiminto raportista:


Ammattiyhdistysliikettä koskevia myyttejä:


Ay-liike ajaa kaikkien työntekijöiden etua?
– Ammattiyhdistykset ajavat omien jäsentensä etuja muiden työntekijöiden kustannuksella
– Ay-liike pyrkii asettamaan työn hinnan markkinaehtoista tasoa korkeammaksi, mikä nostaa palkkaamisen kynnystä ja heikentää työllisyyttä
– Ay-liike rajoittaa niiden työntekijöiden sopimusvapautta, jotka sopisivat työehdoistaan mieluummin paikallisesti
Ay-liikkeen kiristämät palkankorotukset otetaan omistajilta? – Kustannusrakenteen nousun vuoksi kohonneet hinnat pienentävät yrityksen tuotteiden kysyntää
– Yritys joutuu vähentämään investointeja tai siirtämään heikosti tuottavan toiminnan muualle
– Monen yrityksen toiminta saattaa muuttua kokonaan kannattamattomaksi
– Asiakas ja viime kädessä kuluttaja on palkankorotusten lopullinen maksumies
Työtä on vain kiinteä määrä tarjolla? – Niin kauan, kuin ihmisillä on tyydyttämättömiä tarpeita, on myös tarvetta lisätyölle
– Yhden tekemä työ luo kysyntää myös toisen tekemälle työlle
– Työn kohdistuminen muuttuu alati, mutta tekemättömän työn määrä on rajaton
Ay-liike pystyy nostamaan reaalipalkkoja? – Palkkojen taso määrittyy työn tuottavuuden perusteella, jonka viimekädessä päättää asiakas ostopäätöksillään
– Ay-liikkeen vaatimat palkankorotukset jäsenilleen eivät lisää vaurautta, vaan ainoastaan kasvattavat tai siirtävät kulurasitetta
– Reaalipalkkojen nousun voi tehdä mahdolliseksi vain teknologian kehitys ja tuottavuuden kasvu

Raportin löydät oheisesta linkistä:


http://libera.fi/libera-uusi/wp-content/uploads/2013/06/Umpikujassa.pdf


Suomen talouden tilan ollessa heikossa kantimissa toisi AY-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto yksistään jopa 200 miljoonaa euroa valtion kassaan. Sillä tekisi jo yhden lastensairaalan.


Hyvää uutta vuotta 2016!
Petri Rastas

tiistai 15. syyskuuta 2015

Miljoonien eurojen perjantai

Hallituksen toimia vastaan(leikkauksia) on ryhdytty laajalti järjestäytymään mielenilmaukseen, mikä uhkaa ainakin hetkellisesti seisauttaa Suomen, jonka hintalappu on EK:n (elinkeinoelämän keskusliitto) arvion mukaan 700 miljoonaa euroa.


Nyt jos saisin pikarekrytoinnilla 100 000 pitkäaikaistyötöntä määräaikaiseen työsuhteeseen yhdelle päivälle perjantaille 18.9.2015, sekä myytyä yrityksille "PelastusPerjantai"-tuotteen suhteellisen edulliseen hintaan, sanotaan 20€ /tunti. Laskuun lisätään luonnollisesti arvonlisävero.


Työntekijät tekisivät normaalin kahdeksan tunnin työpäivän, edellisenä päivänä suoritettaisiin perehdytyskoulutus tehtäviin, perehdytys on maksuton. Työntekijälle maksettavan palkan suuruus työpäivältä voisi olla vaikka 15 euroa tunti.


Jokainen pitkäaikaistyötön saisi mielekkään kokemuksen pitkästä aikaa olla työelämässä ja lisäksi rahaa 120 euroa brutto, joka on alle tulorajan, eli jokainen säilyttäisi tuet, tämä olisi kiva pikkunen bonus yhdestä työpäivästä tukien lisäksi.


Työntekijöille maksettava 15 euroa tunti maksaisi minulle 18,28 €/h palkansivukuluineen.


Katetta silloin jää 1,72 euroa (20€ - 18,28€) tunnille.


Katsotaan vielä tarkemmin mitä tämä tekisi lukujen valossa yhden työpäivän aikana.


100 000 työtöntä töihin
8 tuntia työpäivän pituus


Yhteensä 800 000 tuntia.


Kate 1,72€ * 800 000 tuntia on yhteensä 1 376 000 euroa.


Tekisin siis yhden päivän aikana vajaat 1,4 miljoonaa euroa.


Menkää vain osoittamaan mieltä, minä teen töitä.
Petri Rastas

maanantai 11. toukokuuta 2015

Tulevan hallituksen normien purkutalkoot?

Olen sivusta seurannut hallituksen muodostamista Suomessa. Perussuomalaisten hallitusvastuu tuntuu pelottavan joitain kansalaisia. Hämmästyttävää. Perussuomalaiset on toiseksi suurin puolue Keskustan jälkeen, joten on aivan perusteltua, että Perussuomalaiset ottavat vastuuta tulevassa hallituksessa.

Kansa on äänestänyt ja Perussuomalaisten politiikka on saanut vahvaa kannatusta koko Suomessa.

Suomen tilanne on erittäin haastava ja korkea veroaste ei yhtään helpota tilannetta. Keskustan johdolla normien purkutalkoot on mielestäni enemmän kuin hyvä asia tuleville vuosille.

Työttömyys alenee kun normeja puretaan ja työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi. Ylisuuret palkansivukulut ovat aivan naurettavalla tasolla Suomessa ja samaan hengen vetoon kun yhdistetään ammattiliittojen ylivalta työmarkkinoilla, on itseään kurittava noidankehä valmis.

Samaan aikaan toisaalla, täällä Australiassa on paniikki kun velan määrä BKT:sta on 15 %:n luokkaa ja työttömyysprosentti liikkuu siinä 5-6 paikkeilla.

Ohjauskorko on historiallisen matala 2 %, asuntolainan kokonaiskorko on 4-6 %.

Olen kertonut keskustelukumppaneille, että teillä ei ole mitään hätää. Tervetuloa Eurooppaan, jossa meillä on korot negatiivisia, yleisimmin käytetty asuntolainan korko 12 kk euribor on 0,17 %.

Sen sijaan, että olisin huolissani Suomen taloudesta, olen enemmän toiveikas tulevan hallituksen päätöksistä muuttaa politiikan suuntaa.

Hihat ylös ja typeriä normeja purkamaan!

Petri Rastas

perjantai 6. helmikuuta 2015

Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma

Luin Perussuomalaisten laatiman maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Ennen sitä olin törmännyt voimakkaisiin kommentteihin koskien kyseistä ohjelmaa. Eli siis olin lukenut arvosteluja ennen kuin tiesin itse sisällöstä mitään. Erityisesti demarien suunnalta on tullut mediassa asti voimakasta arvostelua, "maahanmuuttopoliittinen ohjelma on pelottavaa luettavaa".

Luettuani ohjelman en ymmärrä mikä siinä on pelottavaa?

Maahanmuutto on tärkeää avoimessa maailmassa ja siksi on välttämätöntä laatia suuntaviivat siihen, miten maahamuuttoa harjoitetaan.

Ohjelma ottaa kantaa hyvin laajalti maahanmuuttoasioihin, myös koulujärjestelmään.


"Suomalaisten koulutusjärjestelmän palveltava Suomea ja suomalaisia


Suomalaiset korkeakoulut houkuttelevat vähävaraisia ulkomaalaisia opiskelijoita maksuttomalla opetuksella ja usein englanninkielisillä opetusohjelmilla. Tämän "kansainvälistymisen" väitetään edistävän Suomen kilpailukykyä ja nostavan yliopistotutkimuksen laatua.

Maailman arvostetuimmat oppilaitokset eivät houkuttele huippuyksilöitä maksuttomalla vaan laadukkaalla opetuksella, ohjauksella ja tutkimuksella. Laadun ylläpitäminen edellyttää rahaa, jota kerätään usein varsin korkeillakin lukukausimaksuilla. EU-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille pitää asettaa lukukausimaksut.

Suomen maksuton korkeakoulutus on suomalaisten rahoittama, eikä siihen siksi voi olla subjektiivista oikeutta muilla kuin suomalaisilla. Maksuttomasti opiskelevat ulkomaalaiset syövät oppilaitosten resursseja, vievät opiskelijapaikkoja, eivätkä käytännössä edes jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin, koska englanninkielinen opetus ei edellytä heiltä suomen kielen opiskelua"

Ulkomaalaisille lukukausimaksut on mielestäni kannatettava asia.

Kuluneella viikolla olen tutkinut opiskelumahdollisuuksia Australiassa. Ryhtyessäsi kokopäiväiseksi opiskelijaksi Melbournessa 38 - 40 viikkotuntia, maksaa se AU$79,000 yksi vuosi.

Siis yhden vuoden lukukausimaksu on tuon verran ja luonnollisesti tähän tulee kustannuksia lisää materiaalihankinnoista, kirjat jne. ja on aivan turha kuvitella että yhteiskunta maksaisi asumistuet. Ei maksa, sinä maksat.

Vuokra liikkuu siinä AU$500 - AU$600/viikko.

Jos kiinnostaa opiskelu Melbournessa, niin kato että kassasta löytyy rahaa AU$200,000 per vuosi.

Suomessa on verovaroin kustannettu koulutusjärjestelmä, olkaamme siitä ylpeitä sekä kiitollisia!

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman kokonaisuudessaan löydät täältä:

http://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/ps-maahanmuuttopoliittinen_ohjelma_2015_v3.pdf


Antoisia lukuhetkiä!
Petri Rastas

torstai 22. tammikuuta 2015

EKP:n elvytys hekuma

EKP päätti laajamittaisesta elvytyksestä vuoden 2016 syyskuulle saakka 60 miljardia kuukaudessa. Vaikutus pörssikursseihin oli merkittävä, kuuraketin lailla kohosivat yläilmoihin. Nykyisen FIAT-valuuttajärjestelmän ylläpitämiseksi tämä oli välttämätön teko. Valuuttajärjestelmästä löydät lisätietoa täältä http://www.petrirastas.com/2014/04/valuuttajarjestelma-osa1.html

Euroa on paljon kritisoitu, aiheestakin, mutta koska kyseessä on poliittinen valuuttaunioni, silloin myös poliittisilla päätöksillä ohjataan kehityskulkua.

EKP:n miljardi pumppaus katkaisee deflaatiohuhut juuri oikealla hetkellä.

Kuitenkin tässä EKP:n elvytys hekumassa on syytä muistaa, että Suomen kilpailukykyyn sillä ei ole mitään vaikutusta tai jos on, niin hyvin vähän. On sanomattakin selvää, että niin kauan kuin Suomi jatkaa samalla paskalla päätöksentekopolitiikalla, ei käännettä parempaan tapahdu.

Euron heikkeneminen toki lisää vientiä, mutta se ei ratkaise niitä rakenteellisia ongelmia, joita Suomessa on tuon tuostakin. Eduskunnalla on vielä työnsarkaa, mutta valitettavasti on havaittavissa valmistautuminen kevään vaaleihin. Tarkoittaa sitä, että vaalipeli on alkanut ja asioiden hoito on alkanut väistyä tulevien vaalien alla.

Kiristävä talouspolitiikka synnyttää anarkiaa. Se pitää katkaista!

Suomi tarvitsee vastaavanlaisia toimia mitä EKP teki eli elvyttää taloutta talouskasvun vauhdittamiseksi. 

Yksi asia on varma, tästä tulee osakesijoittajan vuosi!

Odotan kuitenkin kovasti sitä aikaa, kun asunnot alkavat olla jälleen houkuttelevalla tasolla. 4 - 5 %:n vuokratuotto ei ole, siksi kohteiden löytämiseen on kulutettava tänä päivänä suunnattoman paljon aikaa ja energiaa.

Silmät auki ja poimimaan oikeita yhtiöitä osakesalkkuun.

Tuottorikasta vuotta sinulle ystävä!
Petri Rastas

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Valtion talous kuntoon veronkorotuksilla ja ostovoiman heikentämisellä

"Suomi on saatava kasvu-uralle, talouskasvua Suomeen." Tätä hokemaa päättäjät ovat hokeneet, sen lisäksi, että "taloustilanne on haastava".

Yksi edellytys talouskasvulle on ostovoima, luonnollisesti. Kun ihmisillä on ostovoimaa, niillä on varaa kuluttaa. Kulutus lisää työpaikkoja ja näin ollen myös lisää verotuloja.

Mikäli ostovoima heikkenee, ei ihmisillä ole varaa kuluttaa. Jos ei ole varaa kuluttaa, vähenee työpaikat ja myös verotulot.

Verotulot kun vähenevät, niin pitää veroja korottaa.

Huomenna 1.1.2015 nousee monet verot, kokonaisuutena laajaveropohja nousee.

Tuloverotus kiristyy, eli ansio- ja pääomatuloverot. Tarkoittaa se sitä, että seuraavalla vuodella sinä saat vähemmän euroja kouraan kuin tänä vuonna.

Kulutusverot nousevat, esimerkiksi polttoaine. Asun Jyväskylässä jota pidetään jokseenkin isona kaupunkina Suomen mittakaavassa, mutta totuus on, että täällä periferiassa on erittäin haastava tulla toimeen ilman autoa.

Julkinen liikenne Jyväskylässä on pers* sanotaan näin, että Jyväskylässä julkinen liikenne kaipaa parannuksia.

Polttoaineveronkorotuksen lisäksi raapaistaan vielä toisestakin päästä, eli matkakustannusten omavastuuosuus kasvaa 150 €, 600 eurosta 750 euroon.

Asumiskustannukset kasvavat sähköveron myötä. Olen jo nyt kovin hämmästynyt siitä, että sähkönsiirto ja perusmaksu ovat kalliimpaa kuin sähkön käyttö.

Kilpailutan joka vuosi sähkön myynnin ja näin ollen minulle tulee aina kaksi eri laskua. Monta kertaa olen hämmästellyt sitä, että kuluttamani sähkön laskun loppusumma on pienenpi kuin verkkoyhtiön siirtolaskusumma.

Sähkön verkkoa hallinnoivaa yhtiötä et kuitenkaan voi kilpailuttaa? Olen tätäkin asiaa kummeksunut monta kertaa, mutta ei puututa siihen.

Omistusasujaa, jolla on asuntolainaa kuritetaan leikkaamalla korkovähennysoikeutta 65 %:iin ja jatkaen vuosittain vähennystä portaittain siten, että vuonna 2018 asuntolainan korkovähennysoikeus on enää 50 %.

Mikäli päättäjät ovat sitä mieltä, että nämä toimet korjaavat valtion talouden kuntoon, kysyn, missä pilvilinnoissa nämä herrat elävät? Idioottikin tajuaa, että kun ostovoimaa heikennetään, talouspyörä hidastuu. Kansalaisten tulot vähenevät tuloverotuksen kiristyksen vuoksi ja menot lisääntyvät veronkorotusten vuoksi. Tämä on vaarallinen yhtälö.

Kiristävä talouspolitiikka ei nykyajan FIAT-rahajärjestelmässä toimi! Hyvinvointiyhteiskunta on alkanut rapautua ja sitä se jatkaa sitä myös ensi vuonna.

Lykkyä tuleviin vaaleihin ehdokkaat!

Petri Rastas

(alkaa olla kummeli-meininkiä, "annoin sulle tonnin setelin" jesh..)


Blogitekstisuositus

8 Totuutta Elämästä

Vuosi 2015 oli matkustamisen ja tutkimisen vuosi. Nyt on hyvä laatia hieman yhteenvetoa havainnoista matkan varrelta. 1. Teknologia on ke...