Näytetään tekstit, joissa on tunniste ylisuuret palkansivukulut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ylisuuret palkansivukulut. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Suomi nousuun

Hyvää huomenta, ainakin siltä se tuntuu pitkän hiljaiselon jälkeen blogitekstien rintamalla, mutta nyt on avattava sanainen arkku.


Seuraan aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita ja toisinaan otan myös kantaa niihin. Pääministeri Sipilä kertoo, että talouskasvu on lähtenyt liikkeelle. Ministeri Orpo kertoo, että talous on vaikeassa tilassa.


Keskusteleekohan nämä ministerit keskenään ollenkaan mitä julkilausumia he suustaan päästävät, kovin kuulostaa ristiriitaiselta?


Joka tapauksessa pohditaanpa tuota Orpon kertomaa, jossa hän mainitsee talouden olevan kymmenen vuoden takaisella tasolla.


Olen politiikkaa seurannut aktiivisesti enemmän kuin tuon kymmenen vuotta, mutta mitä tuon kymmenen vuoden aikana on tapahtunut poliittisella rintamalla?


Minä en lähde yksityiskohtiin, kuten milloin arvonlisäveroa on nostettu tai laskettu tai muihin "juustohöyliin" jota nykyinen hallitus tekee, vaan pitäydyn kokonaisuudessa ja sen vaikutuksesta kansantalouteen.


Kylmä tosiasia on se, että kymmenen vuoden aikana byrokratiaa/sääntöjä/normeja on lisätty niin valtavasti, että alkaa yrityksillä toimintaedellytykset olla sitä luokkaa kuin lapsi hiekkalaatikolla toivomassa "älä tule paha kakku, tule hyvä kakku".


Muutama esimerkki aivan järjettömistä säännöistä:


* tähtisädetikkujen käyttö on kielletty alle 18-vuotiailta (mutta haulikolla voi ampua 15-vuotias)
* Maalaiskauppa Pirkkalassa pisti lapun luukulle, koska terveysviranomaiset määräsivät itse tehdyt pullat siirrettäväksi myyntiin kaupan ulkopuolelle. Miksi ihmeessä tilamyymälässä ei saisi myydä itse tehtyä pullaa?
* Keskiolutta ei saa myydä huoltoasemilla eikä kaupoissa ennen kello yhdeksää aamulla, vaikka kauppa aukeaisi kahdeksalta.
* Hääkyltti on tilapäinen opaste, johon tarvitaan ELY-keskuksen lupa.
* Voit ostaa anniskeluravintolassa itsellesi vain yhden alkoholiannoksen kerralla.
* Kuntien 535 lakisääteisen tehtävän joukossa on muun muassa velvollisuus valvoa solariumlaitteita ja käyttäjien 18 vuoden ikärajan noudattamista.
* Ruokaravintoloihin ei voi tuoda omaa viinipulloa nautittavaksi korkkausmaksua vastaan. Ravintolasta ei myöskään voi ostaa viinipulloa mukaan.
* Jotkut koulut kieltävät lapsilta pyöräilyn kouluun, koska koulujen pihalta ei löydy erikseen osoitettuja pyöräpaikkoja kaikille oppilaille.
* Nelivetotraktoria voi ajaa teini, mutta autoa saa ajaa vain täysi-ikäinen
* Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei kuitenkaan saa jalkakäytävällä taluttaa polkupyörää tai mopoa, kuljettaa potkukelkkaa, hiihtää, luistella eikä kantaa kookasta taakkaa, jos siitä voi aiheutua huomattavaa haittaa muille jalankulkijoille.

Aina kun luodaan joku sääntö, on sille luotava valvova viranomainen. Näitä viranomaisia sitten onkin tupsahdellut kymmenen vuoden aikana jo melkoinen armeija.


Mitä se käytännössä tarkoittaa? Julkisen talouden paisuttamista. Nyt kuullaan joka puolelta, miten julkinen talous ei ole tasapainossa, no ei varmasti ole, jos sitä joka vuosi paisutetaan typerillä direktiiveillä. Budjetit ovat vuosi toisensa jälkeen alijäämäisiä. Pää pois ahterista ja katsomaan todellisuutta.


Sosiaaliturvaa ollaan paisutettu. Sossutuki on jo sillä tasolla, että työnteko ei ole kiinnostavaa, koska sama raha tulee tekemättä mitään tai ainakin hyvin lähelle, mutta joissain tapauksissa jopa enemmän.


Esimerkiksi ansiosidonnaisella päivärahalla aikaisemmin mediaanitulotasoa nauttinut työtön saa työttömänä ollessaan enemmän rahaa kuin alemmissa yleissitovan työehtosopimuksen töissä. Kiinnostaako silloin työnteko, no ei varmasti.


Työnantaja maksaa duunarin palkasta enemmän valtiolle ja vakuutusyhtiöille kuin itse duunarille. Eiköhän tuon pitäisi olla toisinpäin, täh?


Ei tarvitse kovin ruudinkeksijä olla miten julkinen talous korjataan?


* Virkamiesarmeijan karsiminen, typerät direktiivit ja säännöt pois (annetaan mahdollisuus omille aivoille)
* Sossutukien leikkaaminen/yksinkertaistaminen (peruspäivärahan korotus ja toimeentulotuen lopetus, ei ihmisiä pidä luukulta luukulle passittaa)
* Yritystukien lopetus (jos yritys ei pärjää ilman valtiontukea, niin ei sen olemassa oloa tarvita)
* Rohkeasti siirtyminen markkinatalouteen, pois suunnitelmataloudesta ja kieltolaista
* PK-sektorille edellytykset harjoittaa liiketoimintaa ansiotarkoituksessa
* Verotusaste Eurooppalaiselle keskiarvolle


Mikä siinä on niin vaikeaa?


Pohtii Petri



torstai 2. kesäkuuta 2016

Pienyrittäjät talouden selkäranka

Pienyrittäjät luovat yli 90% tämän maan työpaikoista(lähde: Finnvera.fi), siitäkin huolimatta kuinka yleissitovat työehtosopimukset kurittavat jäykkyydellään toimintaa. Puhumattakaan poskettomista palkan sivukuluista, jotka verenimijät kuppaavat kassavirrasta pois. Olen puhunut toistuvasti (ja jatkan niin kauan kunnes tulee muutos) palkan sivukulujen älyttömyydestä, jotta jätetään se rauhaan tällä kertaa.


Yrittäjänä minua innostaa tietysti se omanlainen tekeminen, mutta myös se, että todella voit luoda työtä ja toimeentuloa toisille.


Käytännössä asiakas maksaa yrittäjän ja työntekijän palkan. Jos ei ole asiakkaita, ei ole työtä ja toimeentuloa.


Lainsäätäjien tehtävä on luoda edellytykset liiketoimintaympäristöön. Mikäli yrittäjä katsoo, ettei niitä ole, hän vaihtaa paikkaa ja vie mennesään verokertymät. Pahoin pelkään, että jos tämä hallitus ei muuta sitä politiikkaa mitä on harjoitettu jo parikin kautta eli vatulointipolitiikkaa, se tekee muuten ajassa about 10 vuotta, niin tullaan näkemään maasta joukkopako osaamista ja insinööritaitoa, mutta älä ole huolissasi. Suomeen virtaa jatkuvasti turvapaikanhakijoita paikkaamaan.. ainakin väkilukua.


Muutoinkin maailmassa on aivan toisenlainen tilaisuus kuin aiemmin. Lentäminen on edullista, esimerkiksi pääset halvemmalla Tampereelta Saksaan, kuin Jyväskylästä Helsinkiin.


Olen toisinaan miettinyt miksi päättäjät kumartavat suuryrityksiä ja pyllistävät pienyrittäjille? Suuryritysten omistuspohjaa kun katsoo, niin kovin vaatimattomaksi jää kotimainen omistajuus.


Voitaisiinko ryhtyä luomaan pienyrittäjien kulttuuria, joka antaa selkärangan taloudelle? Se tapahtuu sääntelyn purun kautta ja järkeistämällä toimintoja. Unohdetaan ennakkoverot. Miten voi olla niin, että verot maksetaan ennakkoon? Ethän sinä edes tiedä mikä on tulos vuoden päästä.


Maksetaan ne verot sitten kun on tieto mitä verotetaan, ei mielivaltaisesti hatusta lukuja heittämällä.


Miksi on niin paljon eri vakuutuksia? Jokaisella henkilöllä on vakuutus, yrityksillä on vakuutus. Miksi henkilöllä on oltava vakuutus, jos yrityksellä on vastuuvakuutus? Tai miksi yrityksellä on oltava vakuutus, jos henkilö on jo vakuutettu? Tätä ristiinvakuuttamisen maailmaa on minun kouluja käymättömän vaikea ymmärtää.


Hetki sitten luin jutun kaverista, joka alkoi tehdä puisia kitaran plektroja työttömänä ollessa. Oli kertonut viranomaiselle toimistaan, joka sitten päätti, että peritään tuet takautuvasti pois.


No läheppä siinä sitten parin tonnin vuosimyynnillä maksamaan tuet takautuvasti ja tule siinä sitten vielä toimeen? Äly hoi! Jos Suomessa työttömien joukosta löytyy sentään joku joka haluaa omalla työllä hankkia toimeentulon, niin miksi siitä pitää rangaista?


Toivotan kaikkea hyvää, onnea ja menestystä plektra-miehelle!


Miten voi olla yhteiskunnalle edullisempaa pitää ihmisiä työttömyyskortistossa?


Kuritetaan yrittäjiä ja annetaan työttömille rahaa, onko jossain vikaa?


Petri Rastas

tiistai 24. toukokuuta 2016

Suomi nousuun työtä tekemällä

Suomen ongelmista syytetään milloin mistäkin. Erään nykyisin ministerinä toimivan henkilön slogan oli pitkään, "missä eu, siellä ongelma".


Ongelmia on aina ja helppo on vain syyttää jotain. Aivan eri asia on käydä ratkaisemaan ongelmia. Mikäli ongelmat olisi helposti ratkaistavissa, ei ne kasaantuisi tällä tavalla, että vaalikausi toisensa jälkeen yritetään tehdä jotain päätöksiä, mutta silti mitään positiivista kehitystä ei tapahdu. Miksi?


Kyseessä on rakenteelliset ongelmat ja niin kauan kun rakenteisiin ei puututa, mitään ei tapahdu.


Oireita voidaan lievittää, mutta jos halutaan tauti poistaa, on paneuduttava syy-tekijöihin.


En ole huolissani eläkeiästä tai yliopistojen leikkauksista, mutta sen sijaan olen huolissani siitä lyhytnäköisyydestä, jota poliitikot harjoittavat oman kannatuksensa menettämisen pelosta.


Monet toitottavat, että Suomi lähtee nousuun työllisyyden kautta. Herätys pahvi, Suomessa on maailman jäykimmät työmarkkinat! Pitäisikö asialle tehdä jotain? Ja miten voidaan antaa niin suuri valta työmarkkinoista, jollekin ammattiyhdistykselle?


Yhteiskuntasopimusta ovat herrat yrittäneet sorvata jo niin monta kertaa, että olen pudonnut jo laskuista. Mitä järkeä on sopia sopimusta, mistä sovitaan sopimisen vuoksi. Ja siksi toisekseen, olen itse oman elämäni kippari, miksi haluaisin jonkun toisen sopivan minun asioista? En halua. Teen itse omat päätökset ja siksi toivon enemmän sopimisen vapautta.


Se ei ole sopimisen vapautta kun muutama henkilö päättää yleissitovista työehtosopimuksista kabineteissa. "Sama lakki banaanille ja melonille." Ei toimi.


Olen monesti sanonut: "emme elä enää teollisessa yhteiskunnassa". Kolmivuorotyö tehtaassa on väistymässä historiaan, kun tänä päivänä palvelut ja digitalisaatio ottaa sijaa globaalissa markkinassa. Elämme tietoyhteiskunnassa. (välillä tuntuu, että ihmiset ovat yhä tyhmempiä, vaikka kaikki tieto on saatavilla)


En vain voi ymmärtää miksi pidetään kiinni yleissitovista työehtosopimuksista, koska se ei ole enää tätä päivää. PK-sektorilla, joka on suurin työllistäjä ei ole työnantaja/työntekijä vastakkainasettelua, vaikka ammattiyhdistysliike yrittää kyseistä mielikuvaa luoda ja ylläpitää.


Työllisyys lähtee kasvuun kun poistetaan rasittava yleissitovuus ja palkan sivukuluja leikataan. Kovin ruudin keksijä ei tarvitse olla ymmärtääkseen, että työllisyyden suurimmat esteet ovat juuri edellä mainitut; yleissitova työehtosopimus ja ylisuuret palkan sivukulut.


Toimin itse työnantajana ja on karmaisevaa katsoa kun joutuu maksamaan enemmän veroihin ja veroluontoisiin maksuihin, kuin mitä työntekijälle jää käteen nettopalkkana! Toistan siis, työmarkkinarakenteessa on vakava ongelma ja lainsäätäjillä ei ole munaa lähteä korjaamaan sitä. Eli siis raha mikä tulee firmaan ei jää työnantajalle, eikä työntekijälle vaan poistuu veroihin ja veroluontoisiin maksuihin. Think about it!


Lisäksi hyvinvointiyhteiskunta voisi mielestäni ottaa lisävastuuta sairaustapauksissa yritysten sijaan ja lopettaa miettimisen karenssipäivästä.


Minun suppeaan kapitalistin mieleen ei mahdu se ajatus, että työntekijöille pitäisi maksaa siitä kun ovat kotona ja/tai lomalla. Palkka maksetaan tehdystä työstä ja jos työ tehdään hyvin, siitä voidaan palkita lisäbonuksella. En myöskään näe miksi sunnuntaina pitäisi maksaa kaksinkertainen palkka muihin päiviin nähden? Jumala on voinut levätä seitsemäntenä päivänä, mutta sinä et ole jumala.


Tiedoksi viikon ensimmäinen päivä muualla maailmassa on sunnuntai.


Kääritään hihat ja ryhdytään töihin.


Terveisin,
työnarkomaani Petri

torstai 10. maaliskuuta 2016

Tsemppiä Sori15

Törmäsin seuraavaan kirjoitukseen, kirjoittajasta ei tietoa nimimerkin taa, mutta erittäin hyvin kiteyttää sen missä mennään tällä hetkellä. 

Suosittelen käymään lukemassa. Samoista asioista olen itsekin paasannut. Työntekijälle olisi mukava maksaa enemmän, mutta valtio, vakuutusyhtiöt ja muut kupparit vetää niin paljon välistä, että heikottaa.

https://www.city.fi/blogit/sori/maassa+maan+tavalla+tai+maasta+pois/131557

Ei muuta kuin paljon tsemppiä nimimerkille Sori15, kuka lienetkään.

Petri Rastas

perjantai 15. tammikuuta 2016

Byrokratia tappaa aloittavan yrityksen

Tämä teksti paisui ja paisui, joten päätin julkaista omana juttunaan. Alkuperäinen tarkoitus oli lyhyesti kommentoida mainiota tekstiä Suomen/Australialaiselta kirjoittajalta.


Löydät tekstin täältä:


https://australiaan.wordpress.com/2015/09/02/pienyrittajista-aukioloajoista/#comments


Kirjoittaja tekstissään kysyy: "Miksi yrittäjyys on täällä (Australiassa) niin paljon yleisempää?"


Suomessa valitettavasti jopa hyvät yritysideat tapetaan jo alkumetreillä. Byrokratia ja epävarmuus tulevasta ei ole yhtälö, joka houkuttelisi useimpia yrittäjiksi. Oli melkein mikä tahansa elinkeino kyseessä, tarvitset siihen luvan lupaviranomaiselta, joka sittemmin valvoo toimintaasi.


Kirjoitin taannoin elinkeinovapaudesta:
http://www.petrirastas.com/2015/09/puhutaan-elinkeinovapaudesta.html


Eli luvanvaraisten toimialojen lisäksi, siis lisäksi on liuta lupia, jotka sinun tulee hakea ennen ryhtymistä yrittäjäksi.


Useimmissa tapauksissa uuden yrityksen perustamiseen tarvitaan rahoitus, joka yleensä tapahtuu omilla säästöillä ja/tai vieraan pääoman rahoituksella, kuten pankkilaina.


Verot ja veroluonteiset maksut


Mikäli olet edennyt yrityksen perustamisessa jo noin pitkälle, että olet yritysidean saanut vietyä virallisesti yhtiömuotoon, astuu verottaja, sekä muut verenimijät kuvioon (lakisääteiset veroluonteiset maksut).


Pahimmassa tapauksessa, ennen kuin olet saanut yhtään tulorahoitusta firmaan sisään (jossa asiakas maksaa sinulle myymästäsi tavarasta tai palvelusta) lankeaa maksettavaksi nämä kyseiset verot ja veroluonteiset maksut.


Sitä en minä ymmärrä miksi Suomessa yrittäjien pitää maksaa verot etukäteen, en tiedä mitään muuta maata jossa yrittäjä maksaa verot ennakkoon, kuin Suomi.


Näitä ennakkomaksuja verottajalle, vakuutusyhtiöön, asianajajille, viranomaisille jne. kuluu niin paljon, että moni lannistuu jo alkumetreillä.


Verotaakka

Verotus on toinen asia, tällä hetkellä Suomessa verotaakka on 44%, joka on EU-maista neljänneksi suurin, Tanskan, Ranskan ja Belgian jälkeen. (Lähde. eurostat.)


Tosin yhteisövero pärjää kohtuullisesti globaalissa "verokilpailussa" sen ollessa 20% vertaa Australian 30%.


Toisin sanoen globaalissa markkinatalouden kiimassa Suomi on unohtanut pk-sektorin tai itse asiassa päinvastoin, muistanut sitä kiristyvillä normeillä, säännöillä ja asetuksilla, jotka verhoillaan päättäjien toimesta EU-direktiiveiksi.


Pienyrittäjien selkänahasta revitään hyvinvointi Suomalaisille samalla kun monikansalliset yhtiöt nauttivat miljoonatuista valtiolta, milloin mihinkin tuotekehittelyyn.


Nykyinen hallitus sentään teki merkittävän uudistuksen 2016 vuoden alusta ja vapautti kauppojen aukioloajat, mutta samalla heikensi freelancer-työntekijöiden sosiaaliturvaa rinnastamalla heidät yrittäjiksi.


Australiassa on kevyempi byrokratia ja yritysilmapiiri on 100 kertaa potenssiin miljoona kertaa parempi/kannustavampi/rennompi.


Suomessa ei saa menestyä, se ei ole hyväksyttävää. Hyväksyttävää vain silloin, jos lahjoitat rahasi pois, ehkä..


Liitot työmarkkinoiden jarruna


Australiassa on myös uhkakuvia, joita valitettavasti liitot vauhdittaa.


Ollessani Australiassa ja työnhakuilmoituksia lukeneena havaitsin, että monella toimialalla yritykset edellyttävät ABN-numeroa, sen sijaan, että suoraan palkkaisivat henkilön töihin. Osa syy löytyy liitoista, miksi ihmisiä ei haluta palkata, näin myös Suomessa, termillä "pakkoyrittäjä".


Toinen syy on, ettei tarvitse maksaa ylimääräisiä "turhia" palkan sivukuluja.


Sama palkkojen sivukulujen ongelma on myös Suomessa ja jopa pahempana.
Käteen jäävän palkan ja työnantajan maksun erotus voi olla ja useimmissa tapauksissa on yli 50%. Tarkoittaa se sitä, että 2000€ palkasta jää työntekijälle 1500€, mutta se maksaa työnantajalle 3000€ näin karkeasti. Kaikki muu tuolla välillä on veroja ja veroluontoisia maksuja.


Annan esimerkin:
Työnantajan maksut
* Eläkemaksut (TyEL)
* Sosiaaliturva
* Pakolliset vakuutukset
* Työttömyys
* Lomaraha
* Muut sosiaalikulut


Muihin sosiaalikuluihin sisältyy mm. seuraavat kuluerät:

  • Työterveyshuolto
  • Sairausajan palkka
  • Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan palkka
  • Luottamusmieskoulutus
  • Työsuojelukoulutus
  • Yhteistoimintakoulutus ja rationalisointikoulutus
  • Koulutus
  • Työvaatteet
  • Työturvallisuus
  • Lääkärintarkastukset
  • Työtapaturmista aiheutuvat kustannukset


* Vapaaehtoiset sivukulut



Vapaaehtoisiin sivukuluihin sisältyy mm. seuraavat kuluerät:
  • Koulutus
  • Työvaatteet
  • Työpaikkaruokailu
  • Henkilökunnan virkistystoiminta
  • Luontoisedut
  • Vapaa-ajan vakuutus
  • Laajennettu työterveyshuolto


Edellä olevat maksut yhteensä muodostavat n. 40-50% kulurakenteen.


Työntekijän maksut


* Ennakonpidätys
* Eläkemaksu
* Työttömyysvakuutusmaksu
* Mahdollinen AY-maksu


On siis paljon kustannustehokkaampaa sopia toimeksianto asiantuntevan yrittäjän kanssa, kuin ottaa hänet suoraan palkkalistoille.


Arvonlisävero


Arvonlisävero on myös paheksuttava systeemi sen monimutkaisuuden vuoksi. Suomessa alv-verokannat: 24%, 14%, 10% ja 0%, Australia 10%.


Liikevaihdon ylittäessä 10.000€, olet arvonlisäverovelvollinen, Australiassa 75.000$.


Suomessa arvonlisävero on suoriteperusteinen, eli maksat arvonlisäveron kun kirjaat myynnin kirjanpitoon, olit saanut rahat tai et. Hallitus tällä hetkellä pohtii arvonlisäveron muuttamista maksuperusteiseksi, jossa maksat arvonlisäveron, kun saat asiakkaalta maksun. Tämä muutos olisi mielestäni oikein järkevä ja tervetullut.


Kaikesta huolimatta yrittäminen on silti hieno laji, rohkeasti härkää sarvista!
Petri Rastas

maanantai 11. toukokuuta 2015

Tulevan hallituksen normien purkutalkoot?

Olen sivusta seurannut hallituksen muodostamista Suomessa. Perussuomalaisten hallitusvastuu tuntuu pelottavan joitain kansalaisia. Hämmästyttävää. Perussuomalaiset on toiseksi suurin puolue Keskustan jälkeen, joten on aivan perusteltua, että Perussuomalaiset ottavat vastuuta tulevassa hallituksessa.

Kansa on äänestänyt ja Perussuomalaisten politiikka on saanut vahvaa kannatusta koko Suomessa.

Suomen tilanne on erittäin haastava ja korkea veroaste ei yhtään helpota tilannetta. Keskustan johdolla normien purkutalkoot on mielestäni enemmän kuin hyvä asia tuleville vuosille.

Työttömyys alenee kun normeja puretaan ja työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi. Ylisuuret palkansivukulut ovat aivan naurettavalla tasolla Suomessa ja samaan hengen vetoon kun yhdistetään ammattiliittojen ylivalta työmarkkinoilla, on itseään kurittava noidankehä valmis.

Samaan aikaan toisaalla, täällä Australiassa on paniikki kun velan määrä BKT:sta on 15 %:n luokkaa ja työttömyysprosentti liikkuu siinä 5-6 paikkeilla.

Ohjauskorko on historiallisen matala 2 %, asuntolainan kokonaiskorko on 4-6 %.

Olen kertonut keskustelukumppaneille, että teillä ei ole mitään hätää. Tervetuloa Eurooppaan, jossa meillä on korot negatiivisia, yleisimmin käytetty asuntolainan korko 12 kk euribor on 0,17 %.

Sen sijaan, että olisin huolissani Suomen taloudesta, olen enemmän toiveikas tulevan hallituksen päätöksistä muuttaa politiikan suuntaa.

Hihat ylös ja typeriä normeja purkamaan!

Petri Rastas

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

A2 Yrittäjäilta...

Seurasin suurella mielenkiinnolla, tai no sanotaan, että ennakko-odotukset olivat korkeat kyseistä ohjelmaa kohtaan.

Kovin pettynyt olo jäi ohjelman annista. Yrittäjätarinoita on hieno kuulla, mutta jossain toisessa yhteydessä tuossa laajuudessa. Paikalle oli saatu liuta yrittäjiä, sekä poliitikoita.

Olisin odottanut enemmän sen suuntaista keskustelua, jossa yrittäjät tuovat plussat ja miinukset esiin nykylainsäädännöstä, joihin poliitikot antavat mielipiteensä kuinka lakia muutetaan.

Sen sijaan koko ohjelman anti oli lavalle hilattu lehmä, jota "möö" ihasteltiin ja haastateltiin, sekä mitä ongelmia yrittäminen tuo ja yrittäjällä ei ole sosiaaliturvaa.

Hei haloo, mihin tämä Suomi on mennyt? Aivan "pullamössö" kansaa, passiivista, "saavutetuista eduista ei luovuta", "kyllä minä mieluusti töitä tekisin, mutta en pakkoyrittäjänä". Mikä ihmeen termi tuo "pakkoyrittäjä" on?

Suomessa on liian hyvä sosiaaliturva. Yrittäjä tekee itse tietoisen valinnan ryhtyessään yrittäjäksi, jos ei homma toimi ja tule tulosta niin sillon yritys nurin ja jotain muuta, ei siinä mitään sosiaaliturvaa kysellä.

Ei kukaan ryhdy yrittäjäksi sosiaaliturvan vuoksi!!

Ainut sosiaaliturva jota yrittäjä voisi haluta Suomessa on se, että konkurssin edessä ei ole koko loppuelämä mennyt, kuten nyt on. So what, mitä sitten jos tekee vaikka kymmenen konkurssia. Menee talot ja autot ja omaisuus, mutta niitä voi hankkia aina lisää niin kauan kuin elinvuosia piisaa.

Suomessa menetät myös tulevaisuuden. Konkurssilaki kaipaa uudistusta.

Kapitalismiin kuuluu onnistumisen ohella myös epäonnistuminen. Se on aivan normaalia, ei sitä tarvitse pelätä jos epäonnistuu.

Elämään kuuluu epäonnistumiset, silloin sinä kasvat!

Ei tämä mikään hyvinvointiyhteiskunta ole vaan pahoinvointiyhteiskunta.

Kaikki yritystuet ja palkkatuet pois! Ne vain vääristävät kilpailua ja rasittavat julkisia menoja. Julkishallinto ja virkamiehet tekevät blokkeja.

Ylisuuret palkansivukulut pois ja alkaa jengi työllistyä. Työehdot on oltava sovittavissa työntekijän ja työnantajan välillä, eikä siten, että yksi malli kaikille.

Herätys, teollinen aikakausi on ohi, nyt elämme tietoyhteiskunnassa. Maailma muuttuu. Yritätkö taistella sitä vastaan vai oletko itse sitä muuttamassa?

Kaivetaan kädet taskusta ja ryhdytään hommiin. "Mitä minä voisin tehdä paremmin?"

Petri Rastas

Blogitekstisuositus

8 Totuutta Elämästä

Vuosi 2015 oli matkustamisen ja tutkimisen vuosi. Nyt on hyvä laatia hieman yhteenvetoa havainnoista matkan varrelta. 1. Teknologia on ke...