Lasketko tunteja vai tuloksia?

Yrittäjä, joka laskee tuntipalkkaansa ja tehtyjä tunteja ei ole yrittäjä vaan työntekijä. Yrittäjä elää tuloksista, ei tehdyistä tunneista. Oletko juuri aloittanut oman yritystoimintasi? Unohda oman tuntipalkkasi laskeminen ja kanavoi keskittymisesi myyntiin.


Ilman myyntiä ei voi olla yritystäkään. Bisnes elää kassavirrasta. Pitää olla enemmän sisälle tulevaa valuuttaa kuin mitä sieltä pois lähtee. Yrityksen koolla ei ole tässä suhteen mitään merkitystä. Sen todistaa juuri monien miljoonien eurojen Anttila, konkurssi tulee.


Päivien suunnittelulla ja aikataulutuksella poistat monta "harmaata hiusta". Toki aina yllätyksiä tulee, mutta lukujärjestys on avain siihen, että määrätyt asiat tulevat tehtyä.


Tehdyt tunnit voivat olla kaikkea muuta kuin tulosta tuottavaa tekemistä.


Toisinaan lankean siihen ansaan, kun huomaan löytäväni itseni selaillessa internetin ihmeellistä maailmaa. Luen paljon blogeja ja artikkeleita lähinnä talouteen ja itsensä kehittämiseen liittyen (myönnän, myös niitä iltapäivälehtiä), mutta päivän päätteeksi tunnen syyllisyyttä tai sanotaanko turhautuneisuutta: "olis tänkin päivän voinut käyttää tehokkaammin"-ajatteluun.


Jälkeenpäin itsepuhelun kanssa on yhtä vakuuttelua kuinka tärkeää on pysyä "ajan hermoilla". Loppujen lopuksi ei ole. On aivan yhden tekevää mitä Turkissa tapahtuu, mutta sillä on merkitys miten olet päiväsi kuluttanut.


Aika on arvokas! Tämän blogin punainen lanka on ollut alusta pitäen "aika on arvokkaampaa kuin raha, aina voit hankkia lisää rahaa, mutta aikaa et saa yhtään enempää, aika on tässä ja nyt; ja käy koko ajan lyhyemmäksi".


Kuinka sinä käytät aikasi?


Yrittäjän tärkein työkalu on aivot. Väsyneenä aivot ei oikein tahdo pelata. Mikä neuvoksi? Lepää ja nuku enemmän. Yrittäjänä sinun on ajateltava enemmän.
* Miten asiat voidaan tehdä paremmin?
* Miten teen itseni tarpeettomaksi?
* Onko systeemi toimiva vai pitääkö muuttaa jotain?


Asiat eivät tapahdu päivässä, mutta ne tapahtuu päivittäin. On oltava visio. Tavoite, jota kohti mennä. Ilman tavoitetta, ei millään teolla ole merkitystä.


Kyllä Suomessakin voi yrittää, vaikkakin se on tehty haasteelliseksi virkamiesten ja viranomaisten puolelta.


Onko ruoho aina vihreämpää aidan toisella puolella? Mene ja tiedä?


Tsemppiä kaikille yrittäjille!


Petri Rastas

Ratkaise ongelmia niin kasvat

Välillä tuntuu että polkee ja polkee, mutta paikallaan ja mihinkään ei pääse. Toisin sanoen "homma ei etene".


Mutta kuitenkin, sen jälkeen kun pistää vaihteen silmään ja käsijarrun ottaa pois niin kyyti on kovaa, niin että välillä päätä huimaa. Asiat alkaa loksahtelee paikoilleen ja aikataulutus käy haasteellisemmaksi ja jopa vaikeammaksi.


Asioita ei täydy yhteensovittaa, vaan eri asioille on löydettävä oma aikansa tässä rajallisessa ihmiselossa. Rakkaalta siskolta saatu taskukalenteri on lyömätön työkalu.


Kyllä, käytän edelleen perinteistä taskukalenteria kaikesta digitalisaatiosta huolimatta.


Monestakin syystä, mutta yksi syy siihen on muisti. Asiat kun kirjoittaa ihan oikealla kynällä, ihan oikeasti kalenterin lehdelle ylös niin siinä on monta aistia toiminnassa ja toisekseen kalenterista ei ole vielä toistaiseksi loppunut akku.


Yksin on kovin haastava saada aikaiseksi mitään, mutta kanssaihmisten kanssa sitä yltää yhä ylemmille tasoille, seuraaville "leveleille". Iso kiitos myös kirjanpitäjälleni, joka tekee puolestani aivan huipputyötä.


Ilman häntä olisin pulassa, kirjaimellisesti.


Ei siksi ettenkö osaisi kirjanpitoa, olenhan yrittäjäurani alkuvuosina itse sen tehnyt, vaan siksi että siihen käytetty aika ei korreloi tuottavuutta omalla kohdallani ja siitähän bisneksessä on kyse. Tuottavuudesta. Tiliöinteihin, raportteihin, ilmoituksiin jne. käyttämän ajan voi käyttää toisin, kuten liiketoiminnan kehittämiseen ja verosuunnitteluun.


On aika laittaa uusi vaihe pykälään ja kohti uutta ennestään tuntematonta vauhtia tielle kohti tulevia vastustuksia. Siitähän elämässä on kyse, ongelmien kohtaamisista ja niiden ratkaisuista. Ratkaise ongelmia, niin kasvat ja pääset eteenpäin.


Mukavaa kevään jatkoa!


Petri Rastas

8 Totuutta Elämästä

Vuosi 2015 oli matkustamisen ja tutkimisen vuosi. Nyt on hyvä laatia hieman yhteenvetoa havainnoista matkan varrelta.


1. Teknologia on kehittynyt valtavasti myös muualla maailmassa, ei yksistään Suomessa. Se mahdollistaa paljon asioita. Älypuhelimet ovat vuosituhannen toiseksi paras keksintö internetin jälkeen (paitsi silloin kun virtaa on jäljellä 15% ja laturi ei ole taskussa).


2. Sinun ei välttämättä tarvitse ankkuroida elämääsi ja tulevaisuuttasi maahan, jossa olet syntynyt. Suomi ei ole ainut paikka maailmassa, jossa voit tehdä töitä, avata pankkitilin, sijoittaa, säästää eläkepäiviä varten, omistaa asuntoja/kiinteistöjä tai tehdä liiketoimintaa.


3. Raha on vain vaihdon väline. Raha itsessään ei ole hyvää eikä pahaa, se on mahdollistaja; niin hyvään kuin pahaan. Riippuu sinusta ja sinun tavoitteista.


4. Aika on paljon arvokkaampaa kuin raha. Aina voit hankkia lisää rahaa, mutta aikaa et saa enempää. Kokemukset ovat tärkeämpiä kuin materia.


5. Maailma on loppujen lopuksi hyvin pieni, jossa ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Kaikki haluamme hyvää itsellemme ja perheellemme.


6. Vaikka maapallo on iso, maailma on lopulta varsin pieni. Olet vapaa liikkumaan, rajoitukset löytyvät vain omista ajatuksistasi ja laiskuudesta.


7. Iloitsen niiden puolesta, jotka saavuttavat tavoitteita, toteuttavat unelmiaan ja pääsevät elämässä eteenpäin; säälin heitä, jotka hukkaan heittävät elämänsä.


8. Auringolla, ilmastolla ja vuorokauden rytmillä on suuri vaikutus mielenlaatuun. Monet "self-help" gurut kertovat miten "onnellisuus on valinta". Se on paskapuhetta, sanon minä. Onnellisuus tulee siitä kun luot itsellesi tarpeita tyydyttävät olosuhteet. Suomessa pimeä syksy kaamos ja sen päälle jatkumona helvetin kylmä pakkastalvi on jotain niin masentavaa ja oksettavaa, energiaa kuluttavaa, että on vaikea löytää sanoja.


Ota rohkeasti elämä haltuusi. Älä kuuntele muita oman hyvinvointisi kustannuksella. Tutki itseäsi, älä vertaa itseäsi toisiin.


Sinä olet hyvä tyyppi!
Petri Rastas

Vuosi 2015 pakettiin

Vuosi lähenee loppua ja kieltämättä ollut yksi elämäni vauhdikkaimmista vuosista. Se ei kuitenkaan selitä, pitkiäkin taukoja blogiin kirjoittamisesta.


Kirjoittaminen on ollut viimeaikoina kovin vaivalloista ja jos ei huvita kirjoittaa, sitten ei kirjoita.


Ihmettelen sitä miksi olen niin kovin vähän kirjoittanut tänä vuonna, vaikka tapahtumia ja tarinoita olisi yllin kyllin aina Melbournen metropolista Norjan korpimaisemiin.


Ihmisen peruspyrkimys on kehittyä ja mennä elämässä eteenpäin, tänä vuonna eräs tärkeä sanonta on ollut hyvin merkityksellinen:


"Aika on paljon arvokkaampaa kuin raha, aina voit hankkia lisää rahaa, mutta aika on tässä ja nyt, sitä et saa lisää."


Tuo kyseinen lause toistui mielessäni joka päivä maailmalla ja myöskin sieltä palatessani.


Elämykset ovat ainutkertaisia ja ainutlaatuisia! Niitä olen vaalinut tänä vuonna tarmokkaasti.


Pieni otanta mieleenpainuvista hetkistä vuonna 2015:
* Formula1 osakilpailu, Melbourne
* Geelong Cup ravit, Geelong
* Esiintymiset Manilassa, Filippiinit
* Outback, Australia
* Roadtrip Queenslandissä
* Esiintyminen Kiuruveden iskelmäviikoilla
* Husky-farmi, Norja
* Patikointi pyhänattaselle, Vuotso
* Tanskan parlamenttitalo, Kööpenhamina
* Oopperan kummitus-musikaali, Lontoo
* Jekyll&Hyde-musikaali, Jyväskylä
* Hansa-varietee teatteri, Hampuri


Mitä ensi vuosi tuo tullessaan?


Paluuta perusasioiden puurtamiseen, kurinalaisuutta, tavoitteellisuutta, turhien asioiden karsimista, elämisen yksinkertaistamista ja paljon lukemista.


Tiivistettynä: Villistä 2015 irrotteluvuodesta takaisin kurinalaisuuteen.


-Petri Rastas

Jos eläisin tämän päivän uudestaan, mitä tekisin toisin?

Vietin juuri viikon laivalla ja päivärutiinit ja rytmi oli kutakuinkin sama, vähän niin kuin "päiväni murmelina", uusi päivä oli edellisen päivän toisinto. Tämä nosti mieleeni kysymyksen. "Jos eläisin tämän päivän uudestaan, mitä tekisin toisin?"

Se on niin mielenkiintoinen kysymys, että toistan: "jos eläisin tämän päivän uudestaan, mitä tekisin toisin?". Miksi se on mielenkiintoinen kysymys? Oli miten tahansa, elettyä päivää ei vaan millään saa takaisin, kun päivä on ohi niin se on silloin ohi. Kysymys itsessään laittaa kuitenkin pohtimaan. Joku saattaa ajatella, että eikö tuo nyt ole aivan turhaa "jossittelua", onhan huomenna taas uusi päivä?

Siihen me usein luotamme, että uusi päivä koittaa, menemättä nyt yhtään näihin maailmanlopun kiihkoilijoihin, jotka antavat aina uuden päivän maailmanlopulle, no, ei ole tullut. Noudatamme päivittäin tiettyjä rutiineja, jotka ovat muodostuneet elon toimien kautta, voi kuinka helposti rutiinit syntyvätkään, sekä hyvät että huonot. Rutiinit antavat turvallisuuden tunnetta ja vahvistavat osaamisen tasoa.

Joka tapauksessa ne päivittäiset valinnat ohjaavat meitä meidän tulevaisuuteemme ja hyvin nopeasti sitä havahtuu siihen, kuinka meni kuukausi ja kuinka nopeasti menikään yksi vuosi, yksi päivä kerrallaan. "Mitä nyt yhdellä päivällä, onhan huomenna päivä uusi."

Entä jos huomista päivää ei olekaan? Mitä jos onkin vain tämä päivä? Tämä kysymys tuli voimakkaasti laivalla ollessani mieleen, kun otti huomioon vellovan myrskyn, joka riepotteli keski-eurooppaa ja merialueita riistäen jopa 16 ihmisen hengen. Kuinka hiuskarvan varassa ihmishenki onkaan ja kuinka se on voimaton luonnonvoimien edessä.

Tästä päivästä on puristettava kaikki mahdollinen irti. Terveenä ja hyvinvoivana ei ole vaikea luottaa uuteen tulevaan päivään, minä ainakin luotan vielä eläväni monta vuosikymmentä, itse asiassa ainakin puolivuosisataa. Lääketieteen kehittyessä elon päiviä voisi olla kenties pitempään. Kaiken pointti on siinä, että tulisi pyrkiä olemaan enemmän kiinni tässä hetkessä ja ottaa kaikki ilo irti siitä, mikä meillä on tällä hetkellä.

Valitettavan usein unohdamme tämän hetken ja elämisen tässä ja nyt. Kuinka se heijastuu? Monellakin tavalla, vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa kuullaan, mutta ei kuunnella, jonka tuloksena vähän ajan kuluttua ei enää muisteta mikä oli keskustelun aihe. Parisuhteen alussa mies huomioi naisensa kaikin tavoin, jonkun ajan kuluttua ei enää olla läsnä, "kun on sitä, tätä ja tuota".

Tämän hetken unohtaminen tai ei, kyse on hyvin pitkälti harhailevina ajatuksina vailla mielen hallintaa tai toisin sanoen puhutaan mielen selkeydestä, joka ilmenee keskittymisen puutteena tai itse asiassa keskittymisen puute ei ole se perimmäinen ongelma, vaan se, että yritetään keskittyä moneen asiaan yhtäaikaa. Hetkessä eläminen vaatii keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan.

Tässä hetkessä eläminen on haastavaa, jos ajatukset seikkailevat muistoissa menneissä tapahtumissa, niissä hyvissä ja ihanissa kuin myös niissä murheellisissa. On mukava vierailla muistoissa, mutta sieltä on aina palattava tähän päivään ja tämä päivä jää muistoksi kun se on ohi.

Ajatukset voivat olla myös tulevassa, ainakin on varsin suotavaa suunnitella tulevaa, mutta se ei auta tähän hetkeen. Ihminen pystyy keskittymään vain yhteen asiaan kerralla, ainakin professori Earl Millerin mukaan. Ihmisen yrittäessä keskittyä kahteen asiaan yhtä aikaa aivot ylikuormittuvat.

Tässä lisää kaverin tutkimustyöstä:
https://www.earlkmiller.org/

On harhaluulo kuvitella olevansa tuottava tekemällä monta asiaa yhtäaikaa, kuten puhua puhelimessa, kaivaa nenää ja kirjoittaa sähköpostia. Tuottavuus paranee kun sulkee häiriötekijät ympäriltä ja keskittyy vain yhteen asiaan kerralla.

Nyt on kova keskittyminen talven yli selviytymisessä. Mitä tunteita syksy ja talvi sinussa herättää? Minussa rehellisesti sanottuna v*##"- käyrä nousee aina joka syksy kun päivät lyhenevät. Päivät on harmaita ja lyhyitä, ilma on kylmä ja kostea ja tämä on vasta alkusoittoa, auringosta ei tietoakaan. Minä kaipaan aurinkoa ja lämpöä, rakastan Suomen kesää, mutta syksyn tullen kuin muuttolinnut kaipaan lämpimään.

Energiatasot laskee vaikka kuinka paljon mättää lisäravinteita kitusiin, ei ole vaikea samaistua karhuun, joka käy talviunille näitä aikoja ja herää vasta keväällä kun lumi alkaa sulaa, tällä hetkellä voisi sanoa: "ei huono vaihtoehto".

"Kyllä talveen sopeutuu!" No kun ei vaan sopeudu. Nyt on menossa elämäni kolmaskymmenes talvi ja ei, en ole vielä sopeutunut vaikka mitä mantroja ja manifesteja käynyt läpi.

Onneksi on päämäärä, joka auttaa jaksamaan talven yli ja painamaan duunia, mikä tuottaa lisää siemeniä kylvettäväksi. Siemenet kun on kylvetty, seuraa lannoitus ja kasvuaika. Mieli on kuitenkin vahvasti sadonkorjuussa. Sadonkorjuu on kaikkein mieluisin vaihe, mutta kaikki vaiheet on käytävä läpi ennen sitä, myös lannoitus ja kasvuaika.

Joten ei muuta kuin siemeniä kylvämään!

Iloista mieltä!
Happy halloween!
Petri Rastas