Suomi nousuun

Hyvää huomenta, ainakin siltä se tuntuu pitkän hiljaiselon jälkeen blogitekstien rintamalla, mutta nyt on avattava sanainen arkku.


Seuraan aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita ja toisinaan otan myös kantaa niihin. Pääministeri Sipilä kertoo, että talouskasvu on lähtenyt liikkeelle. Ministeri Orpo kertoo, että talous on vaikeassa tilassa.


Keskusteleekohan nämä ministerit keskenään ollenkaan mitä julkilausumia he suustaan päästävät, kovin kuulostaa ristiriitaiselta?


Joka tapauksessa pohditaanpa tuota Orpon kertomaa, jossa hän mainitsee talouden olevan kymmenen vuoden takaisella tasolla.


Olen politiikkaa seurannut aktiivisesti enemmän kuin tuon kymmenen vuotta, mutta mitä tuon kymmenen vuoden aikana on tapahtunut poliittisella rintamalla?


Minä en lähde yksityiskohtiin, kuten milloin arvonlisäveroa on nostettu tai laskettu tai muihin "juustohöyliin" jota nykyinen hallitus tekee, vaan pitäydyn kokonaisuudessa ja sen vaikutuksesta kansantalouteen.


Kylmä tosiasia on se, että kymmenen vuoden aikana byrokratiaa/sääntöjä/normeja on lisätty niin valtavasti, että alkaa yrityksillä toimintaedellytykset olla sitä luokkaa kuin lapsi hiekkalaatikolla toivomassa "älä tule paha kakku, tule hyvä kakku".


Muutama esimerkki aivan järjettömistä säännöistä:


* tähtisädetikkujen käyttö on kielletty alle 18-vuotiailta (mutta haulikolla voi ampua 15-vuotias)
* Maalaiskauppa Pirkkalassa pisti lapun luukulle, koska terveysviranomaiset määräsivät itse tehdyt pullat siirrettäväksi myyntiin kaupan ulkopuolelle. Miksi ihmeessä tilamyymälässä ei saisi myydä itse tehtyä pullaa?
* Keskiolutta ei saa myydä huoltoasemilla eikä kaupoissa ennen kello yhdeksää aamulla, vaikka kauppa aukeaisi kahdeksalta.
* Hääkyltti on tilapäinen opaste, johon tarvitaan ELY-keskuksen lupa.
* Voit ostaa anniskeluravintolassa itsellesi vain yhden alkoholiannoksen kerralla.
* Kuntien 535 lakisääteisen tehtävän joukossa on muun muassa velvollisuus valvoa solariumlaitteita ja käyttäjien 18 vuoden ikärajan noudattamista.
* Ruokaravintoloihin ei voi tuoda omaa viinipulloa nautittavaksi korkkausmaksua vastaan. Ravintolasta ei myöskään voi ostaa viinipulloa mukaan.
* Jotkut koulut kieltävät lapsilta pyöräilyn kouluun, koska koulujen pihalta ei löydy erikseen osoitettuja pyöräpaikkoja kaikille oppilaille.
* Nelivetotraktoria voi ajaa teini, mutta autoa saa ajaa vain täysi-ikäinen
* Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei kuitenkaan saa jalkakäytävällä taluttaa polkupyörää tai mopoa, kuljettaa potkukelkkaa, hiihtää, luistella eikä kantaa kookasta taakkaa, jos siitä voi aiheutua huomattavaa haittaa muille jalankulkijoille.

Aina kun luodaan joku sääntö, on sille luotava valvova viranomainen. Näitä viranomaisia sitten onkin tupsahdellut kymmenen vuoden aikana jo melkoinen armeija.


Mitä se käytännössä tarkoittaa? Julkisen talouden paisuttamista. Nyt kuullaan joka puolelta, miten julkinen talous ei ole tasapainossa, no ei varmasti ole, jos sitä joka vuosi paisutetaan typerillä direktiiveillä. Budjetit ovat vuosi toisensa jälkeen alijäämäisiä. Pää pois ahterista ja katsomaan todellisuutta.


Sosiaaliturvaa ollaan paisutettu. Sossutuki on jo sillä tasolla, että työnteko ei ole kiinnostavaa, koska sama raha tulee tekemättä mitään tai ainakin hyvin lähelle, mutta joissain tapauksissa jopa enemmän.


Esimerkiksi ansiosidonnaisella päivärahalla aikaisemmin mediaanitulotasoa nauttinut työtön saa työttömänä ollessaan enemmän rahaa kuin alemmissa yleissitovan työehtosopimuksen töissä. Kiinnostaako silloin työnteko, no ei varmasti.


Työnantaja maksaa duunarin palkasta enemmän valtiolle ja vakuutusyhtiöille kuin itse duunarille. Eiköhän tuon pitäisi olla toisinpäin, täh?


Ei tarvitse kovin ruudinkeksijä olla miten julkinen talous korjataan?


* Virkamiesarmeijan karsiminen, typerät direktiivit ja säännöt pois (annetaan mahdollisuus omille aivoille)
* Sossutukien leikkaaminen/yksinkertaistaminen (peruspäivärahan korotus ja toimeentulotuen lopetus, ei ihmisiä pidä luukulta luukulle passittaa)
* Yritystukien lopetus (jos yritys ei pärjää ilman valtiontukea, niin ei sen olemassa oloa tarvita)
* Rohkeasti siirtyminen markkinatalouteen, pois suunnitelmataloudesta ja kieltolaista
* PK-sektorille edellytykset harjoittaa liiketoimintaa ansiotarkoituksessa
* Verotusaste Eurooppalaiselle keskiarvolle


Mikä siinä on niin vaikeaa?


Pohtii Petri

Suomi nousuun työtä tekemällä

Suomen ongelmista syytetään milloin mistäkin. Erään nykyisin ministerinä toimivan henkilön slogan oli pitkään, "missä eu, siellä ongelma".


Ongelmia on aina ja helppo on vain syyttää jotain. Aivan eri asia on käydä ratkaisemaan ongelmia. Mikäli ongelmat olisi helposti ratkaistavissa, ei ne kasaantuisi tällä tavalla, että vaalikausi toisensa jälkeen yritetään tehdä jotain päätöksiä, mutta silti mitään positiivista kehitystä ei tapahdu. Miksi?


Kyseessä on rakenteelliset ongelmat ja niin kauan kun rakenteisiin ei puututa, mitään ei tapahdu.


Oireita voidaan lievittää, mutta jos halutaan tauti poistaa, on paneuduttava syy-tekijöihin.


En ole huolissani eläkeiästä tai yliopistojen leikkauksista, mutta sen sijaan olen huolissani siitä lyhytnäköisyydestä, jota poliitikot harjoittavat oman kannatuksensa menettämisen pelosta.


Monet toitottavat, että Suomi lähtee nousuun työllisyyden kautta. Herätys pahvi, Suomessa on maailman jäykimmät työmarkkinat! Pitäisikö asialle tehdä jotain? Ja miten voidaan antaa niin suuri valta työmarkkinoista, jollekin ammattiyhdistykselle?


Yhteiskuntasopimusta ovat herrat yrittäneet sorvata jo niin monta kertaa, että olen pudonnut jo laskuista. Mitä järkeä on sopia sopimusta, mistä sovitaan sopimisen vuoksi. Ja siksi toisekseen, olen itse oman elämäni kippari, miksi haluaisin jonkun toisen sopivan minun asioista? En halua. Teen itse omat päätökset ja siksi toivon enemmän sopimisen vapautta.


Se ei ole sopimisen vapautta kun muutama henkilö päättää yleissitovista työehtosopimuksista kabineteissa. "Sama lakki banaanille ja melonille." Ei toimi.


Olen monesti sanonut: "emme elä enää teollisessa yhteiskunnassa". Kolmivuorotyö tehtaassa on väistymässä historiaan, kun tänä päivänä palvelut ja digitalisaatio ottaa sijaa globaalissa markkinassa. Elämme tietoyhteiskunnassa. (välillä tuntuu, että ihmiset ovat yhä tyhmempiä, vaikka kaikki tieto on saatavilla)


En vain voi ymmärtää miksi pidetään kiinni yleissitovista työehtosopimuksista, koska se ei ole enää tätä päivää. PK-sektorilla, joka on suurin työllistäjä ei ole työnantaja/työntekijä vastakkainasettelua, vaikka ammattiyhdistysliike yrittää kyseistä mielikuvaa luoda ja ylläpitää.


Työllisyys lähtee kasvuun kun poistetaan rasittava yleissitovuus ja palkan sivukuluja leikataan. Kovin ruudin keksijä ei tarvitse olla ymmärtääkseen, että työllisyyden suurimmat esteet ovat juuri edellä mainitut; yleissitova työehtosopimus ja ylisuuret palkan sivukulut.


Toimin itse työnantajana ja on karmaisevaa katsoa kun joutuu maksamaan enemmän veroihin ja veroluontoisiin maksuihin, kuin mitä työntekijälle jää käteen nettopalkkana! Toistan siis, työmarkkinarakenteessa on vakava ongelma ja lainsäätäjillä ei ole munaa lähteä korjaamaan sitä. Eli siis raha mikä tulee firmaan ei jää työnantajalle, eikä työntekijälle vaan poistuu veroihin ja veroluontoisiin maksuihin. Think about it!


Lisäksi hyvinvointiyhteiskunta voisi mielestäni ottaa lisävastuuta sairaustapauksissa yritysten sijaan ja lopettaa miettimisen karenssipäivästä.


Minun suppeaan kapitalistin mieleen ei mahdu se ajatus, että työntekijöille pitäisi maksaa siitä kun ovat kotona ja/tai lomalla. Palkka maksetaan tehdystä työstä ja jos työ tehdään hyvin, siitä voidaan palkita lisäbonuksella. En myöskään näe miksi sunnuntaina pitäisi maksaa kaksinkertainen palkka muihin päiviin nähden? Jumala on voinut levätä seitsemäntenä päivänä, mutta sinä et ole jumala.


Tiedoksi viikon ensimmäinen päivä muualla maailmassa on sunnuntai.


Kääritään hihat ja ryhdytään töihin.


Terveisin,
työnarkomaani Petri

Valtion taloudesta

Valtion talous on kuralla, kysyn siis: "Jos paskat on housussa, auttaako siihen paskantaminen lisää?"


Parhaillaan vellova niin kutsuttu yhteiskuntasopimus on kaikkea muuta kuin valtion taloutta ratkaiseva rakenne uudistus. Uskallan jopa sanoa, että yhtä tyhjän kanssa, lisää vetelää lahkeisiin.


En vain ymmärrä miten tämä Suomi on saatettu laittaa tällaiseen tilaan. Anteeksi korjaan, kyllä minä tiedän.


90-luvun laman jälkeen oli hurmos henkeä kun talous lähti nousu-uralle, sitä siivittämässä oli aika pitkälle Nokia. Kaiken sen talouskasvun aikana valtion taloutta paisutettiin tietoisesti lisäämällä sääntelyä ja normeja, osin EU-direktiivien muodossa, mutta myös muutoin vain.


AY-liikkeillä on ollut myös oma roolinsa työmarkkinoiden jäykkyydessä.


Uusi sääntely kun luodaan, on myös luonnollisesti luotava sitä sääntelyä valvova viranomainen. Tätä byrokratiaa ja virkamiesarmeijaa on sitten niin pirun vaikea lähteä purkamaan, joku virkajeppe saattaa vaikka menettää työpaikan siinä kivassa pikku toimistossa angry birdsiä lätkiessä. Yksi esimerkki kuntien 5 vuoden irtisanomissuoja(johon käsittääkseni vihdoin on tulossa muutos tämän hallituksen toimesta), mutta siitä huolimatta julkishallinto on aivan liian suuri.


Näiden kaikkien sääntelyjen ja normien ja virkamiesten johdolla ollaan suoranaisesti estetty uusien yritysten ja työpaikkojen luonti, sekä lopetettu pienyrittäjien toiminta. Media on pullollaan esimerkkejä:


Tyrnin jalostus loppui byrokratiaan:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/turha-byrokratia-lopetti-tyrnin-jalostuksen-1.67385


Byrokratia on kallista:
http://www.uusisuomi.fi/raha/56246-yrittajat-kyllastyivat-taysin-valtion-turha-byrokratia-maksaa-160-eu-suomalainen


http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/byrokratia-on-yrityksen-aikasy%C3%B6pp%C3%B6-1.1929405


http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2014/04/25/tylya-tekstia-yritys-ei-menesty-tehokkuudella-vaan-byrokratian-osaamisella/20145882/12


Byrokratia ja terve maalaisjärki ei vain kuulu yhteen:
https://annadegerholm.wordpress.com/2014/07/17/eirankirppis/comment-page-1/


Valtion talous kun on keturallaan, helposti osoitetaan yksityistä sektoria ja mistä sieltä voidaan lisää kupata rahaa. Välikommentti, mitä enemmän valtio yrittää kupata, sitä herkemmin osaaminen lähtee muualle, se on jo nyt nähty voimakkaana muuttoliikkeenä Viroon, Saksaan, Portugaliin ja ties minne ympäri maailman.


Monesti kuulee sanottavan, "valtio ei luo työpaikkoja". Paskapuhetta, mitäs tämä nyt sitten on: https://www.valtiolle.fi/fi-FI jos ei töihin valtiolle, hä?


Ennen kaikkea valtion, eduskunnan, joka säätää lait ja asetukset tulisi säätää ne lait ja asetukset siten, että ne ovat otollisia markkinataloudelle. Suomessa kuvitellaan elävän suljettua taloutta, newsflash, ei eletä. Toisen menestyminen ei ole toiselta pois. Tämä kateellisten paskiaisten luvattu maa.


Raha on vapaasti kelluvaa valuuttaa, hän joka sen osaa kanavoida oikein, menestyy.


Kapitalismi on hieno laji, siinä joko onnistuu tai ei onnistu, mutta onnistuessaan sinä luot vaurautta itsellesi ja ympärilläsi oleville, jopa koko kyläyhteistöstä kansakuntaan ja maailmalle asti. (Facebook, Google, Nokia, Angry Birds, Kone...)


Valtion talouden tasapainottaminen ei nyt voi olla niin tähtitiedettä, etteikö sitä voitaisi tehdä. Ongelma tuntuu olevan enemmän poliittinen, uskalletaanko tehdä päätöksiä?


Mikäli julkinen talous on liian suuri ja sitä joudutaan leikkaamaan niin voi olla, että se kohdistuu henkilöihin jotka ovat eniten kallellaan julkiseen talouteen.


Suomessa on jo nyt maailman korkeimpia veroasteita, pitkääkö ihan oikeasti verottaa hengiltä, rinnastan byrokratian tässä yhteydessä myös verottamiseen.


Mitä pitäisi tehdä? Tässä lista konkreettisia toimia näin aluksi:


* AY-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto.
* Yritystukien lopettaminen
* Mikroyrittäjien palkan sivukulujen huojennus

* Pakollisten vakuutusmaksujen vapaaehtoisuus
* Alle 20.000€ investoinnin poisto-oikeus kyseiselle tilikaudelle
* Arvonlisäveron periminen maksuperusteena
* Työn verotuksen keventäminen
* Arvonlisäveron yhtenäistäminen, poislukien alin veroluokka
* Kiinteistöveron maltillinen korotus
* Pakolaisten kotouttaminen muualle kuin sosiaalitoimeen
* Tekijänoikeuskorvaukset yrittäjälle, mikäli taiteilija toimii elinkeinoharjoittajana omalla toiminimellään
* Pienpanimoille ulosmyyntioikeus (määritelmä EU:n sallima 20miljoonaa litraa)
* Ansiosidonnaisen päivärahan maksaminen ei pääty vaikka henkilö ryhtyy yrittäjäksi
* Kaavoituksen sääntelyä muutettava niin, että se vastaa kysyntää eikä keskikoko vaatimuksen mukaan
* Sovitellun päivärahan maksamiseen pitäisi riittää työnantajan palkkalaskelma, erikseen tehtävää palkkatodistusta ei tarvita
* Alimman tuloluokan veroprogressiorajan korottaminen
* Pääomatulon verovapaus tuhanteen euroon saakka


Lisäksi on arvioitava työllistymisen kannustinloukkuja, onhan se nyt aivan typerää ja järkeen käymätöntä, että työttömänä kattoon syleksijänä saat enemmän rahaa kuin töistä:



http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tuohtunut-pienyrittaja-avautuu-tyontekija-kieltaytyi-tyopaikasta-korvauksella-tienaa-yhta-hyvin/5604198


Viranomaisen valittaminen viranomaispäätöksestä, jota valvoo viranomainen on typerintä mitä kuunaan on keksitty, mutta Suomessa se on mahdollista.




Hyvää lopputalven jatkoa! Suomi nousuun työllä.
Petri Rastas

Byrokratia tappaa aloittavan yrityksen

Tämä teksti paisui ja paisui, joten päätin julkaista omana juttunaan. Alkuperäinen tarkoitus oli lyhyesti kommentoida mainiota tekstiä Suomen/Australialaiselta kirjoittajalta.


Löydät tekstin täältä:


https://australiaan.wordpress.com/2015/09/02/pienyrittajista-aukioloajoista/#comments


Kirjoittaja tekstissään kysyy: "Miksi yrittäjyys on täällä (Australiassa) niin paljon yleisempää?"


Suomessa valitettavasti jopa hyvät yritysideat tapetaan jo alkumetreillä. Byrokratia ja epävarmuus tulevasta ei ole yhtälö, joka houkuttelisi useimpia yrittäjiksi. Oli melkein mikä tahansa elinkeino kyseessä, tarvitset siihen luvan lupaviranomaiselta, joka sittemmin valvoo toimintaasi.


Kirjoitin taannoin elinkeinovapaudesta:
http://www.petrirastas.com/2015/09/puhutaan-elinkeinovapaudesta.html


Eli luvanvaraisten toimialojen lisäksi, siis lisäksi on liuta lupia, jotka sinun tulee hakea ennen ryhtymistä yrittäjäksi.


Useimmissa tapauksissa uuden yrityksen perustamiseen tarvitaan rahoitus, joka yleensä tapahtuu omilla säästöillä ja/tai vieraan pääoman rahoituksella, kuten pankkilaina.


Verot ja veroluonteiset maksut


Mikäli olet edennyt yrityksen perustamisessa jo noin pitkälle, että olet yritysidean saanut vietyä virallisesti yhtiömuotoon, astuu verottaja, sekä muut verenimijät kuvioon (lakisääteiset veroluonteiset maksut).


Pahimmassa tapauksessa, ennen kuin olet saanut yhtään tulorahoitusta firmaan sisään (jossa asiakas maksaa sinulle myymästäsi tavarasta tai palvelusta) lankeaa maksettavaksi nämä kyseiset verot ja veroluonteiset maksut.


Sitä en minä ymmärrä miksi Suomessa yrittäjien pitää maksaa verot etukäteen, en tiedä mitään muuta maata jossa yrittäjä maksaa verot ennakkoon, kuin Suomi.


Näitä ennakkomaksuja verottajalle, vakuutusyhtiöön, asianajajille, viranomaisille jne. kuluu niin paljon, että moni lannistuu jo alkumetreillä.


Verotaakka

Verotus on toinen asia, tällä hetkellä Suomessa verotaakka on 44%, joka on EU-maista neljänneksi suurin, Tanskan, Ranskan ja Belgian jälkeen. (Lähde. eurostat.)


Tosin yhteisövero pärjää kohtuullisesti globaalissa "verokilpailussa" sen ollessa 20% vertaa Australian 30%.


Toisin sanoen globaalissa markkinatalouden kiimassa Suomi on unohtanut pk-sektorin tai itse asiassa päinvastoin, muistanut sitä kiristyvillä normeillä, säännöillä ja asetuksilla, jotka verhoillaan päättäjien toimesta EU-direktiiveiksi.


Pienyrittäjien selkänahasta revitään hyvinvointi Suomalaisille samalla kun monikansalliset yhtiöt nauttivat miljoonatuista valtiolta, milloin mihinkin tuotekehittelyyn.


Nykyinen hallitus sentään teki merkittävän uudistuksen 2016 vuoden alusta ja vapautti kauppojen aukioloajat, mutta samalla heikensi freelancer-työntekijöiden sosiaaliturvaa rinnastamalla heidät yrittäjiksi.


Australiassa on kevyempi byrokratia ja yritysilmapiiri on 100 kertaa potenssiin miljoona kertaa parempi/kannustavampi/rennompi.


Suomessa ei saa menestyä, se ei ole hyväksyttävää. Hyväksyttävää vain silloin, jos lahjoitat rahasi pois, ehkä..


Liitot työmarkkinoiden jarruna


Australiassa on myös uhkakuvia, joita valitettavasti liitot vauhdittaa.


Ollessani Australiassa ja työnhakuilmoituksia lukeneena havaitsin, että monella toimialalla yritykset edellyttävät ABN-numeroa, sen sijaan, että suoraan palkkaisivat henkilön töihin. Osa syy löytyy liitoista, miksi ihmisiä ei haluta palkata, näin myös Suomessa, termillä "pakkoyrittäjä".


Toinen syy on, ettei tarvitse maksaa ylimääräisiä "turhia" palkan sivukuluja.


Sama palkkojen sivukulujen ongelma on myös Suomessa ja jopa pahempana.
Käteen jäävän palkan ja työnantajan maksun erotus voi olla ja useimmissa tapauksissa on yli 50%. Tarkoittaa se sitä, että 2000€ palkasta jää työntekijälle 1500€, mutta se maksaa työnantajalle 3000€ näin karkeasti. Kaikki muu tuolla välillä on veroja ja veroluontoisia maksuja.


Annan esimerkin:
Työnantajan maksut
* Eläkemaksut (TyEL)
* Sosiaaliturva
* Pakolliset vakuutukset
* Työttömyys
* Lomaraha
* Muut sosiaalikulut


Muihin sosiaalikuluihin sisältyy mm. seuraavat kuluerät:

• Työterveyshuolto
• Sairausajan palkka
• Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan palkka
• Luottamusmieskoulutus
• Työsuojelukoulutus
• Yhteistoimintakoulutus ja rationalisointikoulutus
• Koulutus
• Työvaatteet
• Työturvallisuus
• Lääkärintarkastukset
• Työtapaturmista aiheutuvat kustannukset

* Vapaaehtoiset sivukulut

Vapaaehtoisiin sivukuluihin sisältyy mm. seuraavat kuluerät:

• Koulutus
• Työvaatteet
• Työpaikkaruokailu
• Henkilökunnan virkistystoiminta
• Luontoisedut
• Vapaa-ajan vakuutus
• Laajennettu työterveyshuolto

Edellä olevat maksut yhteensä muodostavat n. 40-50% kulurakenteen.

Työntekijän maksut


* Ennakonpidätys
* Eläkemaksu
* Työttömyysvakuutusmaksu
* Mahdollinen AY-maksu


On siis paljon kustannustehokkaampaa sopia toimeksianto asiantuntevan yrittäjän kanssa, kuin ottaa hänet suoraan palkkalistoille.


Arvonlisävero


Arvonlisävero on myös paheksuttava systeemi sen monimutkaisuuden vuoksi. Suomessa alv-verokannat: 24%, 14%, 10% ja 0%, Australia 10%.


Liikevaihdon ylittäessä 10.000€, olet arvonlisäverovelvollinen, Australiassa 75.000$.


Suomessa arvonlisävero on suoriteperusteinen, eli maksat arvonlisäveron kun kirjaat myynnin kirjanpitoon, olit saanut rahat tai et. Hallitus tällä hetkellä pohtii arvonlisäveron muuttamista maksuperusteiseksi, jossa maksat arvonlisäveron, kun saat asiakkaalta maksun. Tämä muutos olisi mielestäni oikein järkevä ja tervetullut.

Kaikesta huolimatta yrittäminen on silti hieno laji, rohkeasti härkää sarvista!
Petri Rastas

Tulevan hallituksen normien purkutalkoot?

Olen sivusta seurannut hallituksen muodostamista Suomessa. Perussuomalaisten hallitusvastuu tuntuu pelottavan joitain kansalaisia. Hämmästyttävää. Perussuomalaiset on toiseksi suurin puolue Keskustan jälkeen, joten on aivan perusteltua, että Perussuomalaiset ottavat vastuuta tulevassa hallituksessa.

Kansa on äänestänyt ja Perussuomalaisten politiikka on saanut vahvaa kannatusta koko Suomessa.

Suomen tilanne on erittäin haastava ja korkea veroaste ei yhtään helpota tilannetta. Keskustan johdolla normien purkutalkoot on mielestäni enemmän kuin hyvä asia tuleville vuosille.

Työttömyys alenee kun normeja puretaan ja työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi. Ylisuuret palkansivukulut ovat aivan naurettavalla tasolla Suomessa ja samaan hengen vetoon kun yhdistetään ammattiliittojen ylivalta työmarkkinoilla, on itseään kurittava noidankehä valmis.

Samaan aikaan toisaalla, täällä Australiassa on paniikki kun velan määrä BKT:sta on 15 %:n luokkaa ja työttömyysprosentti liikkuu siinä 5-6 paikkeilla.

Ohjauskorko on historiallisen matala 2 %, asuntolainan kokonaiskorko on 4-6 %.

Olen kertonut keskustelukumppaneille, että teillä ei ole mitään hätää. Tervetuloa Eurooppaan, jossa meillä on korot negatiivisia, yleisimmin käytetty asuntolainan korko 12 kk euribor on 0,17 %.

Sen sijaan, että olisin huolissani Suomen taloudesta, olen enemmän toiveikas tulevan hallituksen päätöksistä muuttaa politiikan suuntaa.

Hihat ylös ja typeriä normeja purkamaan!

Petri Rastas

Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma

Luin Perussuomalaisten laatiman maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Ennen sitä olin törmännyt voimakkaisiin kommentteihin koskien kyseistä ohjelmaa. Eli siis olin lukenut arvosteluja ennen kuin tiesin itse sisällöstä mitään. Erityisesti demarien suunnalta on tullut mediassa asti voimakasta arvostelua, "maahanmuuttopoliittinen ohjelma on pelottavaa luettavaa".

Luettuani ohjelman en ymmärrä mikä siinä on pelottavaa?

Maahanmuutto on tärkeää avoimessa maailmassa ja siksi on välttämätöntä laatia suuntaviivat siihen, miten maahamuuttoa harjoitetaan.

Ohjelma ottaa kantaa hyvin laajalti maahanmuuttoasioihin, myös koulujärjestelmään.

"Suomalaisten koulutusjärjestelmän palveltava Suomea ja suomalaisia

Suomalaiset korkeakoulut houkuttelevat vähävaraisia ulkomaalaisia opiskelijoita maksuttomalla opetuksella ja usein englanninkielisillä opetusohjelmilla. Tämän "kansainvälistymisen" väitetään edistävän Suomen kilpailukykyä ja nostavan yliopistotutkimuksen laatua.

Maailman arvostetuimmat oppilaitokset eivät houkuttele huippuyksilöitä maksuttomalla vaan laadukkaalla opetuksella, ohjauksella ja tutkimuksella. Laadun ylläpitäminen edellyttää rahaa, jota kerätään usein varsin korkeillakin lukukausimaksuilla. EU-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille pitää asettaa lukukausimaksut.

Suomen maksuton korkeakoulutus on suomalaisten rahoittama, eikä siihen siksi voi olla subjektiivista oikeutta muilla kuin suomalaisilla. Maksuttomasti opiskelevat ulkomaalaiset syövät oppilaitosten resursseja, vievät opiskelijapaikkoja, eivätkä käytännössä edes jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin, koska englanninkielinen opetus ei edellytä heiltä suomen kielen opiskelua"

Ulkomaalaisille lukukausimaksut on mielestäni kannatettava asia.

Kuluneella viikolla olen tutkinut opiskelumahdollisuuksia Australiassa. Ryhtyessäsi kokopäiväiseksi opiskelijaksi Melbournessa 38 - 40 viikkotuntia, maksaa se AU$79,000 yksi vuosi.

Siis yhden vuoden lukukausimaksu on tuon verran ja luonnollisesti tähän tulee kustannuksia lisää materiaalihankinnoista, kirjat jne. ja on aivan turha kuvitella että yhteiskunta maksaisi asumistuet. Ei maksa, sinä maksat.

Vuokra liikkuu siinä AU$500 - AU$600/viikko.

Jos kiinnostaa opiskelu Melbournessa, niin kato että kassasta löytyy rahaa AU$200,000 per vuosi.

Suomessa on verovaroin kustannettu koulutusjärjestelmä, olkaamme siitä ylpeitä sekä kiitollisia!

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman kokonaisuudessaan löydät täältä:

http://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/ps-maahanmuuttopoliittinen_ohjelma_2015_v3.pdf


Antoisia lukuhetkiä!
Petri Rastas

Alkoholi Saksassa ja Suomessa

Terveiset Saksasta, palasin juuri Suomeen ja en voi kuin vain ihmetellä näiden kahden maan eroja, mitä tulee alkoholipolitiikkaan.

Molemmat ovat EU-jäseniä ja euro-valuuttajärjestelmässä. EU antaa suosituksia direktiiveihin, mutta on olemassa kansallinen päätäntävalta kuinka ne pannaan toimeen valtiossa.

Suomi noudattaa tarkasti annettuja direktiivejä, sekä höystää lisää nimettyjen työryhmien virkamiesasiantuntija lausuntojen ja kuulemisien jälkeen.

Saksassa alkoholi on saatavilla ympäri vuorokauden ainakin kioskeissa, mutta Suomessa on saatavilla ainoastaan 12 tuntia, klo 9:00 ja 21:00 välillä, joka tarkoittaa sitä, että jos kauppa aukeaa seitsemältä aamulla, sinä et saa olutta kuin odottamalla pari tuntia kellon lyödessä 9:00.

En tarkoita sitä, että heti aamulla olisi mentävä viinakauppaan ja aloitettava ryyppäämään, vaan sitä että se on saatavilla vain rajoitetun ajan.

Suomessa on mahdollista saada alkoholia tuon 12 tunnin jälkeen vain anniskeluravintoloissa, jotka ovat mahdollisesti auki klo 21:00 jälkeen.

Suomessa on pakotettu ravintolat sulkemaan ovensa viimeistään klo 2:00, mutta jos on saanut luvan jatkoajasta, voidaan ravintola pitää auki vielä yhden tunnin, kuitenkin anniskelu on lopetettava viimeistään puoli tuntia ennen sulkemista.

Kokemukseni ravintolassa Saksassa dialogin muodossa kellon lähestyessä puoli kahta yöllä:

"Hei, monelta te suljette tämän ravintolan?" -kysyin.

Tarjoilija vastaa: "Mitä tarkoitat? Suljemme sitten kun te lähdette?"

Ei ollut virkamies intoilijaa kyttäämässä aukioloaikoja.

Asiakkaat ravintoloissa käyttäytyivät mallikkaasti seurustellen toistensa kanssa. Ei ollut humalahakuista kaksin käsin viinaa kiskomista.

Tarjoilijat palvelivat asiakkaita. Astuessasi sisään, teidät saatetaan pöytään tai voitte itse valita vapaan pöydän.

Useimmissa ravintoloissa on myös juomamenu, josta voi katsoa kaikessa rauhassa, mikäli ei heti tiskiltä tahdo tilata.

Mikäli päätät tilata tiskiltä juoman, tarjoilija ilmaisee ymmärryksensä tilauksesta ja ohjaa sinut pöytään.

Juoman valmistuttua, tuodaan se sinulle pöytään.

Maksu tapahtuu aina vasta silloin, kun poistutte ravintolasta. Tarkoittaa sitä, että jokaisen tilatun artikkelin jälkeen sinun ei tarvitse kaivaa lompakkoa vaan vasta sitten kun poistut.

Olutpullon hinta ravintolassa on alkaen 1,50 € ja keskimääräinen hinta riippuen ravintolan tasosta, liikkuu siinä 2,60 €.

Ravintolakokemukseen tulee toki hintaa lisää, koska siitä palvelusta maksaa mielellään tippiä.

Suomessa ei ole tippikulttuuria, koska täällä kaikki on tee-se-itse ja itsepalvelu-meininkiä.

"Seisova pöytä, kasaa itse annoksesi.", "Syö niin paljon kuin jaksat, kokoa itse ruokasi." ja jopa pizzerioissa "tee itse oma salaattilautasesi".

Alkoholi on kuulunut ihmiskulttuuriin ammoisista ajoista lähtien. Tämän päivän länsimaalaisessa kulttuurissa alkoholipolitiikkaa voidaan harjoittaa järkevästi tai typerästi, valitettavasti Suomi kuuluu tuohon jälkimmäiseen kastiin.

Kieltolaki ei ole toiminut ikinä, eikä koskaan tule toimimaan.

Järki päähän ja pipoa löysemmälle!
Petri Rastas