keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Avoin kirje eduskunnalle!

Yrittäjät ovat tunnetusti henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan luovia, yrittäjät sopeutuvat ja sopeuttavat liiketoimintojaan lakien ja asetusten mukaisesti. Valitettavasti turhan usein se luovuus nujerretaan ylivoimaisella byrokratialla ja sääntelyllä.

Yhtään kansakuntaa ei ole ylläpidetty julkisen talouden turvin pelkillä verotuloilla, siksi tarvitaan yrittäjiä. Suomessa julkisen talouden osuus on 60 %:n luokkaa ja työttömyys lisääntyy, mistä tämä kertoo?

Rakeenteellisia uudistuksia toki tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan joustavuutta työmarkkinoille, sääntelyä on purettava ja vapautettava työympäristöä. Eduskunnan on otettava se rooli joka sille kuuluu päätöksentekijänä ja vähentää AY-liikkeiden valtaa.

Työehtosopimukset tulisi olla työnantajan ja työntekijän kahden välinen sopimus, eikä yleismalli, joka on suunnattu kaikille. Ihmiset ovat erilaisia. Työehdot on oltava neuvoteltavissa duunarin ja pomon kesken.

Sosiaaliturva suhteessa työmarkkinoihin on vääristynyt vuosien saatossa. Tulonsiirtopolitiikkaa on harjoitettu jo pitkään, mutta tulokset siitä ovat karmeat.

Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomen pitää luoda kasvuedellytyksiä elvyttämällä. Elvytysraha ei kuitenkaan auta, jos se kohdistetaan kehitysapuun ja EU-jäsenmaksuihin, ilman sarkasmia.

Elvytys on suunnattava Suomeen, työhön ja yrittämiseen, työttömien työllistämiseen markkinaehtojen mukaisesti, eikä "tempputyöllistämällä" tai nuorisotakuupelleilyllä.

Tasapäistäminen ja suojatyöpaikkamentaliteetti ei aja kenenkään etuja sen enempää kuin rahan jakaminen pois Suomesta.

Työn tuottaminen on tehty poliittisilla päätöksillä niin kalliiksi, että se haittaa kilpailukykyä. Moni yrittäjä tahtoisi palkata lisätyövoimaa keventämään työtaakkaa, mutta palkan lisäksi koituvat sivukulut haittaavat niin paljon, ettei työntekijän palkkaaminen ole taloudellisesti kannattavaa.

Yrittäjäeläke on säädetty laissa pakolliseksi. Miksi? Yrittäjäksi ryhtyvä tekee itse tietoisen valinnan ryhtyessään yrittäjäksi, joten katson että hänellä tulisi olla myös vapaus ja valta valita haluaako maksaa yrittäjäeläkettä vai ei, ei lain sanelemana pakkona.

Moni aloittava yritys on kaatunut kalliiden yrittäjäeläkemaksujen vuoksi. Yrittäjäeläke on myös yksi este kasvulle.

Emme tarvitse niinkään palkkojen leikkausta vaan tarvitsemme palkkojen sivukulujen leikkausta!

Aikooko eduskunta ryhtyä toimiin työehtosopimusten keventämiseksi, palkansivukulujen vähentämiseksi, byrokratian osittaiseksi purkamiseksi ja yrittäjäeläkkeiden vapaaehdollistamiseksi?

Petri Rastas

tiistai 21. lokakuuta 2014

Ei ole tyhmiä kysymyksiä!

Olen suuresti hämmentynyt aina kuullessani, kun joku sanoo: "olipas se typerä kysymys". Se on jopa loukkaavaa kysyjää kohtaan.

Kysymällä oppii. Kysymys on aina osoitus kiinnostuksesta. Tähän maailmaan mahtuu niin paljon puhetta, mutta niin vähän kysymyksiä.

Koulussa meidät opetetaan siihen, että opettaja puhuu ja paperi esittää kysymykset.

Olen elänyt elämääni aina kysyen ja tästä johtuen toisinaan uteliaisuuteni on vienyt minut välillä mielenkiintoisiin tilanteisiin.

Suomalaiseen perimään on jostain syystä iskostunut se, ettei saa kysyä, ollaan vaan hiljaa. "En kehtaa kysyä, mitähän noikin aattelee musta?" "Pitääkö ne mua ihan tyhmänä?"

Jos olet eksyksissä, niin mieluummin kierrät tuppisuuna tuntitolkulla ennen kuin kysyt ohikulkijalta: "hei, osaatko kertoa missä olen?"

Eikö olisi ollut järkevämpää kysyä neuvoa ennemmin kuin tuhlata aikaa jääräpäisenä?

Kysymys on aina jonkin opin alku.

Ajatellaan vaikka jotain ohjeen anto tilaisuutta. Puhuja lopuksi kysyy tämän klassisen kysymyksen: "Onko kenelläkään mitään kysyttävää?"

Jos kukaan ei kysy mitään, on oletusarvona se, että jokainen kuulija on ymmärtänyt.

Mikäli ei ole jotain kohtaa ymmärtänyt, on vain rohkeasti kysyttävä. "Hei, nyt minä en ymmärtänyt, voitteko toistaa ja selventää?"

Tämä voi antaa myös arvokasta tietoa puhujalle, jotta hän voi kehittää ohjeistustaan laajemmalti seuraavaan kertaan juuri sinun kysymyksesi pohjalta.

Mitä tulee vaurastumiseen, on osattava kysyä oikeita kysymyksiä.

Kysymykset alkavat yleensä sanoilla, mitä, miksi, milloin, miten, missä.

Vaurastumiseen pätee Paretonin 80/20 - sääntö, jossa 80 % edustaa psykologiaa, intuitiota ja henkistä vahvuutta; ja 20 % on tietoja ja taitoja.

Vaurastuminen on puhtaasti matematiikkaa ja mitä rationaalisemmin pystyt asian käsittelemään, sitä yksinkertaisempia kysymyksiä pystyt esittämään.

Sijoittamisesta kun puhutaan, ei ole niin tärkeää mihin sijoittaa, tottakai se on tärkeää mihin sijoittaa, mutta vielä tärkeämpää on se, millainen sinä olet sijoittajana. Minkälainen sijoittaja sinä olet?

Miksi haluan sijoittaa?

Mihin sijoittaa?

Miten sijoitetaan?

Milloin kannattaa sijoittaa?

Mitä jos sijoitus menee pieleen?

Oletko pohtinut edellä mainittuja kysymyksiä?

Suurin syy miksi useimmat eivät koskaan sijoita, on siinä, ettei tiedä kuinka sijoittaa. Useimmat eivät näe sitä vaivaa ajatella ja pohtia sekä kysymyksiä, että vastauksia.

"Me tekisimme asioita paremmin, jos vain tietäisimme kuinka tehdä asioita paremmin." -Jim Rohn

Ajatteleminen on kaikkein vaikeinta, sen takia emme yleensä ajattele, vaan me toimimme alitajuisesti tunteiden kautta.

Me tehdään päivittäisiä toimia "pienessä sumussa" rutiinien ohjaamina. Oletko joskus keittänyt aamukahvin "puoliunessa"? Aivan, eikä se vaatinut kovin valtavia ponnistuksia ajatuksen tasolla.

Vaurastuaksesi sinun tulee oppia kysymään parempia kysymyksiä. Kehitä itseäsi ja opiskele. Lue ja kyseenalaista! Kirjastot ovat täynnä kirjoja joista voit oppia.

Miten asiat voitaisiin tehdä paremmin?

Kun kohtaat ongelman, tutki, analysoi, kysy ja ratkaise ongelma.

On virhe jäädä märehtimään ja voivottelemaan. Ja on jopa vaarallista vahvistaa sitä uskoa, että "kyllä asiat vielä järjestyy"

Toki on tärkeää positiivinen ajattelu kyllä, mutta vielä tärkeämpää on se, että ryhdyt toimiin asian korjaamiseksi, etkä jätä sitä roikkumaan.

Kysy kysymyksiä ja etsi vastauksia, se vie sinut eteenpäin.

Rohkeutta päivääsi!
Petri Rastas

perjantai 17. lokakuuta 2014

Herätkää päätöksentekijät!

Suomen talous on ollut jo pitkään tyhjäkäynti-tilassa. Talouskasvu sakkaa ja luottamus omaan talouteen on heikoissa kantimissa. Euro yhteisvaluuttana on poliittinen agenda, jonka vaikutus markkinatalouteen on enemmän kuin mielenkiintoinen.

Aiemmin "heikot" valuutat ovat rymistelleet mahtavalla kasvulla synnyttäen kuplaa velkarahalla euron myötä, mikä on tietyltä osin aivan ymmärrettävää tämän ajan velkayhteiskunnassa, mutta "bileet" päättyvät aina jossain vaiheessa.

Kupla on paljastunut ja synnyttänyt epämukavan olotilan. Juhlat on juhlittu ja "krapula" on kestänyt tavattoman pitkään.

Huoli työpaikoista Suomessa kasvaa ja mitä tekee maamme hallitus. Päätöksiä, jotka vaikeuttavat yritysten toimintaympäristöä. Deloitten tutkimuksen mukaan n.70 % yrityksistä on valmiita muuttamaan yrityksensä Viroon viiden vuoden sisään.

Tämä jos mikä pitäisi toimia hälytyskellona kansanedustajille. Ei vain niille, jotka istuvat hallituksessa vaan kaikille 200 hengelle, jotka kansa on keskuudestaan valinnut.

On tehtävä päätöksiä, jotka tukevat työllisyyttä ja kasvua. Byrokratian lisääminen ei ole sitä!

Otetaan esimerkiksi matkailu ja ravintola-ala. Hieman faktoja alkuun:

* työllistää 140 000 työntekijää ympäri Suomen
* alan työvoiman määrä kasvoi 35 % vuosina 1995 - 2012 samalla kun perinteiset toimialat vähensi työvoimaansa
* tuo valtiolle verotuloja 5,2 miljardia euroa vuodessa
* edustaa 3,8 % BKT:stä
* matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron

(lähde: http://www.mara.fi/ )

Hallitus päätti lopettaa edustuskulujen vähennysoikeuden kokonaan 2014 vuoden alusta (aiemmin 50 % ). Mikä oli päätöksen vaikutus?

Puolessa vuodessa 1500 henkilöä työttömäksi ja 17 miljoonaa tappiota julkiselle sektorille! Edustuskulujen vähennysoikeuden poistoa perusteltiin sillä, että se ei suoraan merkitse 38 miljoonan euron lisätuottoa, koska se muuttaa yritysten rahan käyttöä. Mitähän tuo sitten käytännössä tarkoittaakaan?


Aiemmin vähennysoikeus oli puolet edustuskuluista, mutta se ei kuitenkaan koskenut arvonlisäveroa. Tämä oli mielestäni järjestely, joka oli valtion kassaan huomattavasti parempi vaihtoehto.

Tämän idioottipäätöksen vaikutukset olivat nopeasti dramaattiset ja päätöksen tekijät joutuivat myöntämään virheensä, ai että, se varmaan tuntui pahalta. Entäs ne puoltoistatuhatta työtöntä? Mitä arvelette tuntuuko heistä pahalta?

Jokainen maalaisjärjellä ajatteleva pystyi ennustamaan vaikutukset, näyttää vain siltä että se maalaisjärki puuttuu päätöksentekijöiltä?

Yksi valtavan suuri ongelma on mielestäni siinä, että ravintola-ala on sosiaali ja terveysministeriön hallinnon alaisuudessa. Kyseessä on niin suuri toimiala kansantaloudessa, kuten edellä kerrottu 3,8 % BKT:stä, että se pitäisi ehdottomasti olla elinkeinoministeriön hallinnon alaisuudessa.

Nykyinen politiikka vain johtaa anarkiaan, ongelmiin ja julkisen talouden lisääntymiseen. Ihmiset käyvät hakemassa virosta viinat ja nauttivat juomansa kotona ja julkisilla paikoilla, kuten kaduilla, puistoissa tai "salakapakoissa".

Herätkää! Olo on kuin herätysliikkeen fanaatikolla, joka on turhautunut lainsäätäjien väärien päätösten aikaansaannoista ja oikeiden päätösten aikaansaamattomuudesta.

Petri Rastas

torstai 16. lokakuuta 2014

Alkoholipolitiikka kuohuttaa!

Viime päivinä on vellonut monissa medioissa ja varsinkin sosiaalisessa mediassa älyvapaa alkoholilaki, joka kieltää mainostamisen julkisuudessa. Valviralla tuntuu olevan rajanveto pahasti hukassa.

Yleisesti ottaen on tiedossa, että alkoholin vaikutukset suurkuluttajalla voi johtaa ongelmiin, myös lähipiirissä. On kuitenkin haastava kuvitella, että alkoholin totaalimainoskielto poistaisi tämän ongelman.

Minusta on käsittämätöntä edes pohtia, pitääkö ravintoloiden vaihtaa nimensä? Kuten Valvira nyt pohtii pitäisikö niiden ravintoloiden vaihtaa nimensä, joissa esiintyy alkoholi.

Pitääkö myös kaikille tunnetun Finlandia-talon muuttaa nimensä?

Minulle paljastui tässä mediamylläkässä myös se asia, että "Ron de Jeremy" -rommipullon etiketissä esiintynyt kuva aikuisviihdenäyttelijä Ron Jeremystä on kielletty ja perusteluna oli seuraavaa: "kuva pullonkyljessä voisi aiheuttaa alkoholismia."

Alkoholismin lisäksi Valviran mielestä se yllyttää seksiin. "Pitääkö Valvira ihmisiä niin typerinä, että Ron Jeremyn kasvokuva rommipullon kyljessä yllyttää heitä seksiin ja alkoholismiin? 

- No... yleisössä voi semmoinen mielikuva tulla."

Tässä lisää Valviran lakimiehen Sari Tujusen perusteluista:
http://www.radiocity.fi/vapaalla/nyt-puhuu-valvira-miksi-rommipullon-etiketti-piti-sensuroida/2/25272

Mitähän tämä hallitus vielä saa aikaan? Olen suuresti pettynyt monelta osin tämän vaalikauden tekoihin. Jutta Urpilainen (SDP) vaaliväittelyissä korosti kynnyskysymystä, että "arvonlisäveroa ei nosteta".

No kuinkas sitten kävikään, ei mennyt kuin vuosi niin päättivät nostaa arvonlisäveroa.

Vielä lisää Urpilaista, "eläkeikään ei kosketa". No kuinkas sitten kävikään, ei mennyt kuin kolme vuotta niin eläkeikä on korotettu.

Kuuden puolueen koalitio oli jo alkujaankin tuhoon tuomittu niin erilaisten ideologioiden vuoksi, että tällä hetkellä hallituksessa on enää neljä puoluetta, sillä kaksi puoluetta on eronnut kesken kauden. Vaalikauden alussa aloittaneista ministereistä on enää jäljellä yksi, siis vain yksi! Muut on vaihtunut tai vaihdettu, jopa pääministeri!

Tämä yksi "sitkeä sissi" ministeri on kunnostautunut erityisesti tuhoamaan työpaikkoja matkailu- ja ravintola-alalta, sekä murentamaan sisäistä turvallisuutta. Seuraukset ovat ja tulevat olemaan vakavat.

Pyyntöni päättäjille, tehkää nyt jumaliste järkevämpää politiikkaa ennen kuin tämä maa on suossa!

Petri Rastas

maanantai 13. lokakuuta 2014

Seurakuntavaalikone

Tänään aukesi äänestäjille vaalikone MTV:n ylläpitämänä. Seurakuntavaaleissa äänestysprosentti on valitettavasti ollut kovin alhainen. Toivosin, että äänestysprosenttia saataisiin näissä vaaleissa kasvatettua.

On tärkeää käyttää äänioikeuttaan. Seurakuntavaaleissa äänestää saa 16 vuotta täyttänyt henkilö.

Vaaleissa valitut henkilöt päättävät monista asioista ja vastaavat toiminnan suunnittelusta. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen mihin varoja käytetään! Lapsiin ja nuoriin, jumalanpalveluksiin, diakoniatyöhön muutama mainitakseni.

Päättäjillä on myös rooli siinä, miten seurakunta näyttäytyy ulospäin.

Itselleni on tärkeä lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys. Mikäli saan kannatusta, tulen ehdottomasti suuntaamaan varoja lasten ja nuorten toimintaan, musiikkiin, leireihin ja leikkeihin.

Seurakunnalla on tärkeä rooli kasvatuksessa, vaikka vanhemmat ovat se pääasiallinen auktoriteetti.

Lapsen sosiaalisen kehityksen kannalta antaa seurakunta siihen edellytykset. Sen lisäksi, että lapset ja nuoret ovat minulle tärkeitä, ei sovi unohtaa aikuisia ja vanhuksia.

Vanhusten ystäväpysäkkitoiminta on suunnattoman arvokasta ja haluan sen jatkuvan. Useat vanhukset kokevat yksinäisyyttä, ystäväpysäkki on sosiaalinen ympäristö aktiviteetteineen, joka pyrkii vähentämään yksinäisyyden tunnetta.

Käytä ääntäsi ja äänestä!
Petri Rastas


Olen ehdolla Jyväskylässä numerolla 58

perjantai 10. lokakuuta 2014

Suomi Zimbabwen tiellä

Usein kuulee sanottavan, että Suomi on Kreikan tiellä, mutta pahoin pelkään, että ollaan Zimbabwen tiellä. Alla pieni ote Zimbabwen taloudesta, suora lainaus Wikipediasta:

"Viime vuosina Zimbabwen taloudellinen vapaus on heikentynyt pahasti. Talouden infrastruktuuri on kärsinyt pahasti, ilmapiiri on lähes vihamielinen ulkomaalaisia sijoittajia kohtaan. Työmarkkinoita säännellään rajusti, työllistäminen on työlästä, sivukulut suuret ja työntekijän irtisanominen on vaikeaa. Vuonna 2008 työttömiä oli 80 prosenttia, vuonna 2009 luvun arvioitiin nousseen 95 prosenttiin.
Vuonna 2009 julkiset menot olivat 98,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ne rahoitettiin pitkälti painamalla seteleitä, mikä johti hyperinflaatioon. Valtionyrityksiä tuetaan vahvasti, verot ja tullit ovat korkeita. Taloudellinen sääntely tulee yrityksille kalliiksi, yrityksen aloittaminen tai lopettaminen on hidasta ja kallista. Inflaatio nousi satoihin prosentteihin vuonna 2006 ja kiihtyi sen jälkeen. Hyperinflaation vuoksi Zimbabwe kasvatti seteliensä kokoa useaan otteeseen vuonna 2008. 16. tammikuuta 2009 Zimbabwe ilmoitti alkavansa painaa sadan biljoonan dollarin seteleitä. Setelin arvo oli julkaisupäivänä vain noin 250 euroa ja laski siitä nopeasti. Aikaisemmin samana vuonna se otti käyttöön myös 50 miljardin dollarin setelin. Setelien nimellisarvojen kasvaessa Zimbabwen dollaria uudistettiin kolme kertaa vuosina 2006-2009, jona aikana seteleistä poistettiin yhteensä 25 nollaa. Hyperinflaatiosta johtuen Zimbabwe salli muiden valuuttojen käytön tammikuun lopussa 2009."

Pisti silmään nuo:
1. "työmarkkinoita säännellään rajusti". Jo pelkästään elinkeinoelämän näkökulmasta Suomessa on pitkälti toistakymmentä luvanvaraista toimialaa. http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/elinkeinovapaus/luvanvarainen/

2. "työllistäminen on työlästä, sivukulut suuret ja työntekijän irtisanominen on vaikeaa". Palkan sivukulut muodostavat n. 22 - 30 % ylimääräisiä kustannuksia. Tähän jos lisätään vielä työterveyshuolto, vaatekulut ja muut työn tekemisen suorittamiseksi edellytettävät välttämättömät kulut, ovat palkan piilosivukulut huomattavasti korkeammat.
Työntekijän irtisanominen on tehty sikäli vaikeaksi, koska irtisanominen täytyy aina suorittaa YT:n kautta. Tämä toimenpide vie aikaa ja on lisäksi kallis firmalle. Suomessa valitettavasti on jäykät työmarkkinat, josta voimme "kiittää" työmarkkinajärjestöjä.
Olen itse vahvasti vapaan työn puolesta puhuja. Palkanmaksukiertoa pitäisi nopeuttaa. Kuukausi on mielestäni liian pitkä aika. Viikkopalkka ei ole ollenkaan huono idea.

3. "julkiset menot olivat 98,7 % BKT:sta" Suomen julkiset menot ovat 60 %:n luokkaa. Suunnilleen samoissa lukemissa kuin 90-luvun laman aikaan. Mikäli sama sääntöjen, asetusten ja maalaisjärjen vastaisten lakien toimeenpano jatkuu, ei mene montaa vuotta kun ollaan jo lähellä Zimbabwen lukuja.

Se mitä Suomi ei voi tehdä, on painaa rahaa kuten Zimbabwessa tehtiin. Rahan painamisesta päättää Euroopan keskuspankki (EKP). Rahan painaminen kiihdyttää inflaatiota, kuten kävi Zimbabwessa joka valitettavasti johti hyperinflaatioon. Samankaltainen ilmiö oli aikoinaan Saksassa, jolloin markan arvo ei ollut "mitään". 
Huolestuttavampi tilanne on pelko deflaatiosta, joka tarkoittaa hintojen alentumista. Nykyisessä velkatalousyhteiskunnassa deflaation vaikutukset tulevat olemaan turmiolliset kun rahan kierto pysähtyy.

Näkemykseni tilanteen korjaamiseksi on purkaa sääntelyä ja vapauttaa työmarkkinoita. Laskea sivukuluja ja uudistaa YT-laki.

Mahtavaa suomalaisen kirjallisuuden päivää sinulle ystävä!
Petri Rastas

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Välittäjä asuntokaupan jarruna?

Otsikko on ehkä hieman provosoiva, mutta lähdetään tarkastelemaan olisiko siinä kuitenkin pieni totuuden siemen? Usein asuntokaupoista puhuttaessa se suurin kysymys on rahoitus, aivan luonnollisesti. Ollaanhan kymmenien ja satojen tuhansien eurojen kanssa liikenteessä.

Välittäjän tehtävä myyntitoimeksiannossa on löytää ostaja myytävälle kohteelle ja hoitaa tarvittavat paperityöt. Palataan näihin välittäjän tehtäviin vielä myöhemmin.

Suomessa tässä markkinatilanteessa asuntokauppojen määrät ovat laskeneet hurjasti. http://myymassa.huoneistokeskus.fi/hkfi/graphs/524_graph1_hires.pdf

Vaikka kauppamäärät asuntojen kohdalla ovat laskeneet, markkinoille tulleiden välittäjien määrä on kuitenkin kasvanut parin viime vuoden aikana. Ei tarvitse olla ruudin keksijä, että työttömien välittäjien määrä tulee lisääntymään, mikäli kauppamäärät jatkavat samalla kurssilla, kohti kaakkoa?

Huoneistomarkkinoinnin Jukka Rantasen arvion mukaan asuntovälittäjiä on yli 4600. Uudistuva välitysliikelaki tulee varmasti karsimaan osan ammattitaidottomista välittäjistä. 

Uusi laki

Vuonna 2016 voimaan astuva laki vaatii, että jokaisessa kiinteistövälitysliikkeen toimipaikassa vähintään puolella välitystoimintaan osallistuvista henkilöistä on oltava välittäjäkokeessa osoitettu pätevyys.

Viimeisen 10 vuoden aikana kokeen suorittaneiden läpipääsyprosentti on ollut 37 % (lähde, keskuskauppakamari

Henkilökohtaisesti olen vastaan kaikkia uusia lakeja, sääntöjä ja asetuksia, mutta tässä kohtaa laki on ihan paikallaan. Koen, että uusi laki lisää luottamusta ja toisaalta parantaa kuluttajien asemaa.

Olen tehnyt asuntokauppoja välittäjän kanssa ja myös ilman välittäjää. Mikäli sinulle herää kysymys, "kannattaako käyttää välittäjää vai ei?" on valitettavasti vastattava niin tylsästi, että riippuu aivan sinun tilanteesta ja tarkoitusperästä.

On kuitenkin sanottava, että ammattitaitoinen välittäjä on erittäin arvokas, joka voi kattavan verkostonsa ansiosta tehdä kaupat nopeasti jopa parissa viikossa, kun tänä päivänä normaalisti myyntiajat liikkuvat siinä 60 - 90 päivää, mutta kuten kolikon kääntöpuolella ammattitaidoton välittäjä voi olla haitaksi, joka ei saa myytyä kohdetta ollenkaan.

Ammattitaidottomalla välittäjällä on yleensä puutteelliset tiedot kohteesta ja alueesta, sekä suostuvainen myyjän ylioptimistiseen hintaan. On aivan selvää, ettei putkiremontin kustannuksia voi lisätä markkinahinnan päälle, ainakaan kasvukeskusten ulkopuolella.

Välittäjän on myös tuotava myyjälle ilmi se tosiseikka, että asuntojen hinnat ovat laskeneet vuoden takaisesta. Ajatellaan, että olet vuosi sitten ostanut asunnon hintaan 100.000 €.

Asuntojen hintojen lasku 2,5 % vuoden takaisesta (lähde, tilastokeskus) 100.000 - 2,5 % = 97.500 € tänään.

On aivan absurdia yrittää myydä asuntoa vaikka hintaan 150.000 €.

Ammattitaidoton välittäjä haalii itselleen kohteita myyntilistoille, mutta valitettavasti ne myös jäävät pyörimään myyntilistoihin, kunnes toimeksianto raukeaa, ilman että olisivat toteutuneet kaupoiksi asti. Tämä synnyttää pahimmassa tapauksessa sen ilmiön, että sama kohde kiertää eri välitysliikkeestä toiseen ja näin ollen karkoittaa potentiaalisen ostajan. "Mitä vikaa tossa asunnossa on, kun se ei mene kaupaksi?" - pohtii mahdollinen nettisurffaajaostaja.

Voi olla että asunnossa ei ole mitään vikaa, mutta välittäjä ei toimi proaktiivisesti.

Myyjillä on liian usein ylioptimistiset odotukset hinnasta, myönnän, olen myös itse sortunut tähän. 2000-luvun hintojen nousu on vauhdittanut tätä illuusiota, että riippumatta markkinasta, asunto myydään aina voitolla. Näinhän se ei tietenkään aina ole. However, kun hinta on kohdallaan niin kauppa syntyy.

Asuntovälittäjän tehtävä on hankkia kattavat tiedot myytävästä kohteesta, huoneistosta puhuttaessa, myös taloyhtiön tila on tiedettävä. Tulevat remontit PTS-mukaisesti. Hintaa muodostettaessa myyjän kanssa, tulee välittäjän esittää saman kadun toteutuneet kaupat. Sitten voidaan puhua mitä ominaisuuksia itse huoneistossa on, jotka mahdollisesti joko nostavat hintaa tai laskevat hintaa?

Välittäjän on ymmärrettävästi kerrottava toimeksiannon sisältö myyjälle. Asuntonäytöllä välittäjä esittelee asunnon, eikä istu sohvalla ja juo kahvia kun katsojat tutustuvat omatoimisesti asuntoon.

Välittäjä raportoi myyjälle myös suullisia aietarjouksia. Kaupan syntymiseksi hinta ei ole ainut tekijä, vaan tietyt kaupan ehdot voivat synnyttää myös kaupan.

Lyhyesti vastaus otsikkoon, ammattitaidoton välittäjä jarruttaa asuntokauppaa suostumalla myyjien ylioptimistisiin hintoihin ja keräämällä kohteita myyntilistoille. Kauppamäärien laskiessa on syytä myös tarkastella välittäjäpalkkion suuruutta.

Loppuun haluan sanoa, että ammattitaitoinen välittäjä tietää mitä tekee ja myy asunnon nopeasti.

Käyttäessäsi välittäjää, valitse tarkoin kenet otat välittäjäksi.

Petri Rastas

Blogitekstisuositus

8 Totuutta Elämästä

Vuosi 2015 oli matkustamisen ja tutkimisen vuosi. Nyt on hyvä laatia hieman yhteenvetoa havainnoista matkan varrelta. 1. Teknologia on ke...